United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kansanvalistusseura, jolle hän käsikirjoituksensa tarjosi painettavaksi on hänelle siitä antanut erityisen palkinnon, paitsi tavallista tekijäpalkkaa. »Elämäni» on epäilemättä saapa montakin lukijaa. Kirjan hinta on 75 penniä ja on myytävänä jokaisen kansanvalistusseuran asiamiehen luona. Kansanvalistusseuran jäseneksi ruvenneelle on kirja tietysti halpahintaisempi. Kirjallinen kuukausilehti 1878
»Jos niin sen tahtovi Luoja, Voin kuolla ma näljissäin, Mut lapseni kunniaa myydä, Ei, herra, se ei käy päin.» Hän istui, kullan pyyhkäs Tyköään, kuni polttanut ois; Mut vieras vait, puhumatta Rahat otti ja hiipi pois. Ja riemastuin tytär juoksi Isän helmahan herttaiseen, Ja hiilokseks tuli riutui, Pois hiipuen hiljalleen. Kansanvalistusseuran kalenteri 1882.
Uuden suomalaisen virsikirjan muodostus onkin pääasiallisesti luettava hänen ansiokseen. Esityksen suomalais-ugrilaisista kansoista, nimeltä Suomen suku, hän on julkaissut Kansanvalistusseuran "Maantieteellisissä kuvaelmissa". Julius Krohn'in jälkeen jäi paljon käsikirjoituksia ja muistiinpanoja, etenkin suomalaista mytologiaa ja kirjallisuudenhistoriaa koskevia.
Aino ei niitä enää voi kärsiä, hän ne menettää.» Niin selittää Perander sen kohdan Kalevalasta. Kansanvalistusseuran laulujuhlassa Jyväskylässä pitää hän v. 1884 tuon kuuluisan puheensa ja lausuu siinä muun muassa laulun voimasta näin: »Kotka kun kotonansa kuuli sorean soiton, heitti pesähän pentunsa ja loihe itse soittohon lentämään.
Uuden tuvan uunissa pian leimusi vilkas tuli, sillä Tyni ei tahtonut kadottaa yhtään sanaa jäljestäpäin tulta virittelemällä; Väistö kävi istumaan opettajan viereen ja niisti hänelle kynttilää. Opettaja luki Kansanvalistusseuran toimituksista kirjoituksen Norjasta, joka suuresti näkyi huvittavan kuulijoita.
Sen ohessa on koko aine käsitelty väärältä kannalta. Jos kerran koittaisi maassamme aika, jolloin kukot osaisivat käyttää »Sävelistöä» ja »Kansanvalistusseuran nuottivarastoa» ja laulaa suoraan nuoteista, niin tottamaar ei suuresti kaivattaisi muuttolintuja. Pohjolan talvet olisivat yhtä laulurikkaat kuin kesätkin.
Hän kättä sen koskevi kalpeaa, Mut vastaukseks likistyst' ei saa. Hän suutelon painavi huulillen, Ei tunnu henkäys lämpöinen. Hän posken poskellen lähentää, Mut kylmä ja valju se on kuni jää. Kansanvalistusseuran kalenteri 1882.
Niin, eikö se kuuluisa ja maailman mainio professori Stobenius voisi Stobenius. Ooh, te tunnette minua ? Räätäli. No, kuka ei teitä tuntisi, herra professori! Kansanvalistusseuran kalenterista olen lukenut teidän elämäkertanne ja nähnyt teidän muotokuvanne. Stobenius. Vai niin, se ilahuttaa minua kuulla, vai niin.