United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos taistella et sais, Niin henkesi hervahtais, Ja tahtosi jänne se laukeis. Jos taistella et sais, Niin intosi uinahtais, Velttoutehen mielesi raukeis! Miel' olkohon sun Siis taisteluhun Ja työhön ja toimehen suureen! Jos taistella ei sais, Ihanteetkin ne kaikkoais, Tyhjyytehen kaikk' ihan hukkuis. Jos taistella ei sais, Kaikk' elämä haudattais Ja maailma niin kuni nukkuis. Siis taistoa vaan!
»Jopas sinä sieltä tulet», sanoi äiti kiivaasti ja Lapin emäntä, joka istui sohvalla peräseinällä Mikko vieressä lisäsi: »Pyydä nyt anteeksi Mikolta, mitä olet sille tehnyt, ja sitten Mikon äidiltä, minulta...» »Sietää se saada piiskojakin, ei se sillä ole hyvä, että anteeksi pyytää», intosi pauhaavalla äänellä Latun emäntä.
Ole vaan varuillasi, nuori mies, ettet vain anna intosi pettää itseäsi; pysy vain taistelussa rinnallani, jos voit; mutta varo tunkeumasta 'vanhan miehen' edelle, ettet joudu satimeen".
Niin, äitini hellin ja herttaisin, Ikä ihmisen lyhkänen on. En jouda, en jouda mä uinailuun, Mun täytyvi taistelohon. »Voi, lapseni nuori ja kalpea, voi, Sinun intosi oivallan Ja Luoja sun toimesi siunatkoon Ja vieköhön huolet maan!» Suursaaressa 1891.
Onko hän mieletön, niinkuin minä, kun hän näin leikitsee tuhon kanssa?" "Herrani", Honain lausui lähestyen ja pannen leppeästi kätensä vangin olkapäälle, "hillitse intosi. Sinulla on muutamia uskollisia ystäviä, jotka mielellänsä tahtoisivat levollisesti keskustella sinun onnestasi." "Onnestasi! Hän pilkkaa minua." "Minä rukoilen sinua, herrani, rauhoitu.
"Hyvä, ystäväni, onhan sinusta siis lopulta tullut kunnon kumppani meille, vaikka minä alusta sitä epäilin," lausui Martti, ja taputti ystävällisesti Konrad'ia olkapäälle. "Sinun vilpitön intosi tänään on kylläksi palkinnut konnan työsi, eikä milloinkaan saa meidän keskenämme puhe syntyä siitä, että jätit meidän pulaan.
Niin, äitini hellin ja herttaisin: ikä ihmisen lyhkänen on. En jouda, en jouda mä uinailuun, mun täytyvi taistelohon. "Voi, lapseni nuori ja kalpea, voi, sinun intosi oivallan ja Luoja sun toimesi siunatkoon ja vieköhön huolet maan!" Suursaaressa 9/8 1891.
Jos vielä Laara luulee, että hän on ollut yhtenä ilmoittelemassa. Hän ei voinut enää hallita itseään. Etkö sinä, Elias, häpeä nostellessasi tuommoisia soimauksia emännän päälle. Sinä et saa niitä kuitenkaan toteen, vaan emäntä sinut panettaa linnaan puukottelusta ja noista herjauksista. Panettakoon vaan linnaan, sama se, intosi Elias.
Hänen katseensa viivähtivät hetkeksi kuvaamattoman kauhun ja tuskan elein surmatun verisillä kasvoilla, joilla vielä näkyivät väkivaltaisen, äkillisen kuoleman selvät jäljet. »Murhattu!» hän sanoi. »Onko intosi vienyt tähän? Ovatko he keksineet sinun jalon aikeesi ja kuolemallasi ehkäisseet oman häpeänsä paljastamisen?»
TASSO. Vain häpeillen mä toistan pyyntöni: mun pian salli saada jäljennös! Vain teos tää nyt mielessä on mulla. Nyt siitä tulkoon, mikä tulla voi. ALFONSO. Sun intosi, sun rientos hyväksyn! Mut, Tasso rakas, jos vain mahdollista, sun ensin vähän aikaa huvikses vapaata maailmaa ois nautittava ja veres virkistettävä.