United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mitä minulla on teille ilmoitettavaa, sen on sydämmellinen kunnioitukseni isäänne kohtaan herättänyt mieleeni, ja oman hyödyn pyytämättömyydestäni ette ole edes silloinkaan epäilevä, kun ei minulla olisikaan onnea voittaa aikomukselleni teidän suostumustanne.

PEKKA. Caesar Aleksanteri Napoleon Pytt! MATTI. Minä lähden pakoon. Julma herra sotamies, älä tapa minua! HANNU-MESTARI. Hiljaa, Matti! No, mitä suurella Pytt-herralla nyt on ilmoitettavaa? Armollinen herrani ja kuninkaani käskee ilmoittaa sinulle, mestariseppä, että hän tarvitsee maanantai-aamuna sen lukon, jonka hän on sinulta tilannut.

Näyttää kuin ei olisi laitansa juuri niinkuin pitäis. IIVARI. Mitä sanot, krouvari, sinä hyväntahtoinen ihminen, niin avulias kaikkia vastaan; mutta saatpa palkkas viimeisenä päivänä sinäkin, täyden palkkas saat, sillä sinä pientä janoovata lähimmäistäs täällä juottanut olet! KROUVARI. Hi hi hi! sinä veitikka! Mutta onpa minulla teille jotain ilmoitettavaa. IIVARI. Mitä? Eikö ole kaikki maksettu?

Nämä hänen ajatuksensa häiritsi raatiherra Isak, joka tuli häntä vastaan erään palvelijan pukuun puetetun miehen seurassa. "Javani", sanoi raatiherra hiljaisesti, "tällä miehellä on jotakin ilmoitettavaa, joka läheisesti liikuttaa teitä.

Kuinka Vahti oli voinut löytää Katrin niin kaukaisesta kaupungista, jossa se ei ollut koskaan ennen käynyt, sitä kaikki pitivät ihmeenä ja sen merkkinä, että Patrik oli ollut uskoton morsiamelleen, ja ett'ei hänen luonaan voi kukaan tulla toimeen. Mutta kun Patrik kertoi emäntä O'Doolelle, mitä hänellä oli Katrille ilmoitettavaa, nousi suuri ilo.

No, tämäpä oli oivallinen sattuma! Hyvä herrasväki! Saanko pyytää teitä astumaan tänne sisään vähäsen. Minulla olisi jotain teille ilmoitettavaa. Päivää, herra vallesmanni! Päivää! VIHTORIIN. Minä vain tahtoisin kertoa teille pienen hauskan uutisen. Olkaat hyvät, onnitelkaa tätä nuorta vasta-kihlattua paria! Eläköön Kalle ja Tyyne! Eläköön! PUMMI. Se ei ole totta minä en ole .

GRANSKOG: Minun nuoruuteni morsian! KERTTU: Sinä paha, paha poika, miksi tahdoit sinä kuolla yksin? GRANSKOG: Sinä hyvä, hyvä tyttö, niiksi tahdoit sinä minua seurata? KERTTU: Se on Alli. GRANSKOG: Herra Jumala! KERTTU: Hän on varmaan myöhästynyt junalta. Hän ei saa nähdä sinua. Minä menen häntä vastaan. Mitä on maailmalla minulle vielä ilmoitettavaa? GRANSKOG: Mitä se on? KERTTU: Hän on kuollut.

Armollinen kuningattareni suvaitkoon antaa anteeksi, sanoi hän, että olen rohjennut vaivata teidän majesteettianne vähäpätöisillä asioillani, kun minulla kumminkin on paljoa tärkeämpää ilmoitettavaa.

Kärsivällisyyteni kävi viimein vastustamattomaksi, ja kysyin siis Landela'lta, eikö Nohemu voisi kertoa tapahtuneiden asiain vaiheita, johon hän antoikin suostumuksensa, vaikka puoliääneen mutisten, sairaan ihmisen näreällä kärsimättömyydellä ettei tytöllä mitään sen enempää ilmoitettavaa ole, mutta nuori kansa ei koskaan tyydy siihen mitä vanhempansa tietävät kertoa.

En siis enää huolinut näytellä, vaan otin esiin 25 vuotta vanhan silkkileninkini, aloin parsia hihoja ja korjata hameen helmaa, hain vähän vanhaa pitsiä myssyyni ja pesin kaasuöljyllä parin valkosia hansikkaita, niin että koko huone ja piha tuli öljylle. Sen viikon aikana en miettinyt mitään muuta kuin herra X:n kutsuja ja mitä hänellä olisi ilmoitettavaa.