United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kustaa Fincke on lähtemättömillä kirjaimilla piirtänyt nimensä Savon historiaan; sillä hänen toimellansa on Pohjois-Savo tullut Suomenmaalle valloitetuksi. Kuitenkin oli jo muutamia vuosia ennen ensimäinen alku tehty pohjoisten erämaiden asuttamiseen.

Eikö hurskas Götrik Fincke, Savolaisten hyvä ystävä, tahtoisi ruveta nuijamiesten puolelle rahvaan sortajia vastaan? Tästä asiasta lähetettiin Joroisista kirje Savonlinnaan. Mutta Fincke'n vastaus oli julma, niinkuin aian tavat yleisesti; sanansaattajilta hakattiin kädet poikki, ja ennen pitkää oli linnan sotaväki ajanut kapinoitsijat joka paikassa hajalle.

En vielä ole teitä kirkossa nähnyt, herra Fincke. VOUTI Mitä se teihin kuuluu? OLAI Minä voin, jos tahdon, teidät siihen pakottaa! VOUTI Pakottaa minut? OLAI Ja sitäpaitse te suojelette noitia ja velhoja, vieläpä niitä itsekin käytätte. VOUTI Kuka sen on sanonut? OLAI Eikö ole totta, että vaimovainajaanne parantaaksenne Panuun turvasitte? VOUTI Panu on mainio tohtori. OLAI Se on siis totta?

Hän oli tuon ennen mainitun Kustaa Fincke'n poikia, luonteeltansa lempeä ja epäilemättä maakunnassa rakastettu. Hän sen vuoksi oli vakuutettu, että Savon asukkaat asettuisivat la'illisen järjestyksen puolelle, jos Nuijamiehet yrittäisivät tunkeumaan hänen lääniinsä. Mutta siinä toivossa Fincke kokonaan pettyi. Yht'äkkiä leimahti kapina ilmi tuleen Suur-Savossa.

Fincke nyt ehdotteli, että Klemetin uutis-talosta tehtäisiin kuninkaan-kartano, jossa erinäinen nimismies saisi asuntonsa, niin että koko tämä seutu, johon jo oli alkanut muitakin uutis-asukkaita siirtyä, tulisi erinäiseksi pitäjäksi. Näin tehtiinkin.

Henrik Flemming ja Aksel Horn olivat herroina, Otto Fincke ja Eerik Monikkala olivat olevinaan neitosia. He olivat kaikki muhkeita nuoria herroja ja tanssivat »Viikatteen luojaisia», niin että kannukset kilisivät. Tanssin loputtua paukutteli itse kuningaskin käsiään ja hänen mukaansa kaikki muut ylhäiset ja mahtavatHeikki toi juosten viulun.

En ole kutsunut teitä tänne ripittämään itseäni. Hyvä olisi, jos joskus senkin tekisitte. Vouti ja pastori olivat nousseet seisomaan. Mitä tarkoitatte? kivahti vouti. Varoitan teitä asettumasta kirkkoa ja papistoa vastaan sille kannalle, jolle olette osoittanut taipumusta asettua. En ole teitä vielä kirkossa nähnyt, herra Fincke, te suojelette noitia ja velhoja, vieläpä niitä käytättekin.

Olipa puu edessä kuinka korkea ja paksu tahansa, sen täytyy kaatua siinä, mistä Herra on tiensä viitottanut ja kirveensä puun juurelle pannut. Niin, minä tiesin kyllä, että Fincke on hyvä ystävä tuon Panun kanssa. Reita on minulle kertonut, ett'ei hän suostunut antamaan apua hänen äidilleen, kun Panu oli hänen isänsä tappanut. Heidän täytyi paeta täältäkin.

Kuningas siihen virkaan valitsi Kustaa Fincke'n Sonniemen herran. Tämä oli sukunsa ja nimensäkin puolesta oikeastaan Suomalainen; sillä isän-isä oli ollut Klaus Rankonen Mälkkilän herra, ja nimi Fincke oli myöhemmin otettu isän-äidin mukaan.

Viisisataa Savon talonpoikaa mainitaan tässä metelissä surmansa saaneen, ja vaikka Fincke koetti lievittää koston ankaruutta, harjoitettiin nyt sotaväen puolelta hirveitä väkivallan töitä. Itse rahvaskin linnan lähiseuduilta liittyi sotaväen kanssa ryöstöä varten. Se oli uutta vihan kylvöä, jonka puhdit vielä vuosia jälkeen päin riehuivat.