United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ei, ei, minä en osaa, minä en osaa! huusi Emili, heittäytyen itkien ukon syliin. Minä en osaa. Ho, menihän tuo hyvin, kanaseni, se kuului niin kauniilta: ... kah, sinä itket; onko mitään itkemistä, että lapsi on kohtelias ... hm, sehän on kaikessa nöyryydessä ja hyvyydessä.

Niin, siis ei hän koskaan ole tahtonut seurustella serkkuni kera, vaikka hän on niin hyvä ihminen; mutta nähkääs, ihminen tekee vispilöitä ja luutia ja asuu omalla perityllä pohjalla, vähäsessä torpassa ... hm, sitä ei äiti koskaan ole voinut kärsiä. Mutta Emili voi siellä kuni helmi kullassa ja on rauhassa koko maailmalta.

Myöskin on Emili vasituisesti pyytänyt minua, ett'en minä sanoisi luutnantille, että hän itki värsyistä tai että hän niitä laulaa usein ja niin edespäin; ja kaikkea tätä en minä olisi sanonut, joll'en minä niin varmaan olisi tietänyt, ett'ette te koskaan tapaisi toisianne. Mutta mitä tuo tekisi? Mitä tuo tekisi?

Mutta jos nyt luutnantti tarkoittaa rehellisesti ja aikoo antaa papin ... ei suinkaan, sitä en minä voi koskaan uskoa. Mutta jos nyt ... niin Jumalan nimessä, niin, Jumala siunatkoon häntä, Emili pienoiseni! jatkoi. Mutta jos niin käy, niin minä kuolen ilosta, oi, kuinka tyhmä minä olen. Ei, se ei ole tyhmästi, vaan totta, hyvä akka.

Mutta te näytätte sangen rehelliseltä, tavattoman rehelliseltä, rakas luutnantti, ja sitä paitsi olen minä kuullut niin paljon hyvää teistä sekä Marialta että notariukselta niin saattaisi tuo olla Jumalan ihmetyö ja merkki. Niin, muoriseni, hän ei petä minua, virkahti Emili. Oi, sitä ei hän huomaa, mamselli; hän ei tiedä, millaisia ketunhäntiä he ovat, ei!

Mamselli Emili on vaan sukulainen, kuulen ma, sanoi luutnantti; minä luulin, että hän oli tytär tässä perheessä ... hänessä on jotakin yhtäläisyyttä. Niin kyllä, moni on sen sanonut, ja ne ovat kai, luulen ma, nuot siniset silmät ... sillä hänellä on tumman sinervät silmät, melkein tummemmat kuin minulla, jotka, hyvä ukkoseni, väittää olevan ruunilaukkaiset... Eikö mitä, lapsi parka!

Varsin kohtelias, nuori mies, sanoi hän, todellakin niin tarkka, niin tarkka... Mutta, Herran Jumala, kuinka sinä soitit huonosti, rakas Emili, sinä, joka olet oppinut, maksoimmehan me mamselli Löfgren'ille kuusi killinkiä tunnista; siitä tulee koottu ropo, siitä, tyttöseni ... ja niin istut sinä ja sekaannut tuon tuostakin ja soitat tuon valssin, Bethovens tiedän sitä valssiksi.

Emili oli tosiaankin kaunis kuni Hebe, kun hän allapäin ja punehtuneena nii'asi vierasta. Näytti siltä, kuin kahvi olisi elähyttänyt luutnanttia, sillä nyt onnistui hänen saada puhuakin, ja hänen hauskat pilapuheensa, hänen ystävällinen kohteliaisuutensa vaikuttivat pian sen, että itse Emilikin sekaantui keskusteluun.

Se ei kuitenkaan tahtonut onnistua, koska täti Blomros useimmiten keskeytti hänet, sanoen: Emili kulta, sinä olet ainoastaan lapsi. Ja hän oli kuitenkin seitsemäntoista vuotias, ja silloin tyttö ei enää saata olla lapsi.

Anteeksi, Emili! sanoi Berndtsson, joka, tutkimusmatkoillansa, oli kuullut laulun. Emili punehtui. Minä luulin, että se oli muori. Berndtsson ei astunut sisään. Minä olen luvannut notariukselle, etten hakisi teitä, minä olen tunnossani luvannut teille, Emili, ett'en astuisi sisään teidän luvattanne: saanko tulla sisälle? Emili seisoi siinä maahan katsoen. Vastaa, Emili!