United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luulletikin näkyvät sinervät ja sormensijat vielä tänäkin hetkenä pojan korvissa ja silmien alla. Käpälämäkeen sitten rahoineen sen vilkkinän kanssa. Josu perästä itkien, huutaen apua ja poliisia. Mihinkä poika, pikkanen taatiainen, pitkän ryövärin jälessä pääsi? Ei mihinkään, ei kuhunkaan.
Hänen vartensa oli ennen aikojaan koukistunut ja naisellisen pienten käsiensä sinervät, pullistuneet suonet ilmaisivat veltostuneitten lihaksien väsymystä ja heikkoutta. Hänen kasvoissaan huomasi paljon Ionen piirteitä, mutta niiden ilme oli vallan toinen kun sitä vertasi siihen juhlavaan ja henkevään rauhaan, joka loi niin jumalallisen ja klassillisen hohteen hänen sisarensa kauneuteen.
Hänen jäykissä, heihin tuijottavissa, silmissään oli liikkumaton, mutta tehoisa ilme he näkivät noissa piirteissä kalman leiman! Sama lasimainen, välähtämätön katse, sinervät, kiinteät huulet, painuneet, kelmeät posket, takkuiset, pitkät, harmaat hiukset, tuhkanvärinen, vihervään vivahtava iho siinä muodot, jotka hauta on valmis vastaanottamaan! »Sehän on kuin ruumis!» Glaukus virkkoi.
Hänen suuret silmäluomensa ja täydellisesti roomalainen nenänsä ikääskuin vetivät huomion pois hänen silmistään, jotka olivat haalean sinervät ja enemmän sopusoinnussa hänen kalpeutensa ja parrattoman muotonsa, kuin hänen kasvojensa enemmän miehekkäiden juonteiden kanssa. Viimeksi mainitut pistivät kuitenkin jo heti ensi silmäyksellä katsojan silmiin.
Tähän aikaan vielä melkein koko Euroopassa sinervä oli surun väri. Sinervät olivat molempien tyttöjen hameet, alhaalla leveä nauha mustasta sametista. Mustat heidän berniläiset liivinsä sinervällä samettireunuksella. Tämän tavallaan naishaarniskan muotoisen vaatteen yläpuolella oli korkea kaulavaate eli poimuihin vedetty kaulus.
Siitä hetkestä olimme tuttavia, Kalle ja minä, ehkä emme juuri aivan hyviä ystäviä, varsinkaan niin kauan kuin sinervät näkyvät käsissäni ja säärissäni.
Ilta alkoikin pimetä, että helposti olisin voinut kompastua, varsinkin kun kaiken tietä pidin silmällä saalistani. Kuinka puhtaana ja virkeänä se olikin säilynyt siellä vapaudessaan; kuinka hieno sen ruskea rinta, tuhkanharmaa päälaki, vanilin kihtava niska, sinervät sivut sekä mustan- ja valkeankirjavat siivet ja pyrstö!
Mamselli Emili on vaan sukulainen, kuulen ma, sanoi luutnantti; minä luulin, että hän oli tytär tässä perheessä ... hänessä on jotakin yhtäläisyyttä. Niin kyllä, moni on sen sanonut, ja ne ovat kai, luulen ma, nuot siniset silmät ... sillä hänellä on tumman sinervät silmät, melkein tummemmat kuin minulla, jotka, hyvä ukkoseni, väittää olevan ruunilaukkaiset... Eikö mitä, lapsi parka!