United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kultakalat eivät ole enää mitään tähän verraten. "No mennään sitten ja ihan urkulehterille mennäänkin". Tämä on korkein määrä onnea. Kirkossa on niin tavattoman mieluista olla, se on totta, mutta isän ja äidin kanssa kun ollaan, niin ei näe joka haaralle. Pappia alttarilta ei näe kuin vähäisen, alttaritaulua vaan toisen puolen, urkuja samoin vaan toisen.

Mutta nyt astui pappi alas alttarilta, avasi oven sakaristoon ja katosi sinne. Suntio aloitti virren. Silloin syntyi melua ovella, jonka suussa Jouko seisoi.

Alttarilta oli koristukset ryöstetty; kuori oli täynnä soraa; ainoastaan sankarien hautain muistomerkit häämöittivät sivukuorista. Me astuimme lähemmä; naakka lähti saarnatuolista lentämään ja istahti alttarin kehälle. Me lähenimme alttaria, naakka lähti lentoon ja istahti tyhjälle urkulehterille.

SKULE JAARLI. Minä tempaan hänet alas alttarilta, vaikka samalla vetäisin pyhän-arkun maahan NIKOLAUS PIISPA. Mutta hänellä on kuitenkin kruunu päässä, jaarli! SKULE JAARLI. Minä sivallan miekallani kruunun maahan! NIKOLAUS PIISPA. Mutta jos se on liian lujassa ? SKULE JAARLI. No sitten, Jumalan taikka saatanan nimessä minä sivallan päänkin samalla! Niin niin; semmoisena on jaarli minun mieleeni!

Kun saarna on päättynyt, astuu saarnan pitäjä alas alttarilta ja seisahtuu ruumiin-paarien päähän alttarin eteen. Ruumiin-arkku lasketaan alas paareilta permannolle ja nyt kolmasti multaa heittämällä vihkii hän meidän rakastetun rovasti-vainajamme haudan lepoon sekä lukee lopuksi muutamia rukouksia. Sen jälkeen taasen veisataan yksi värssy.

Saarnastuolista hän teki kokonaan toisen vaikutuksen kuin äsken alttarilta rovastin rinnalla. Hänen selkänsä oli oiennut, hänen päänsä oli noussut pystyyn, hän oli varma ja itsetietoinen liikkeissään avatessaan kirjoja ja ne sulkiessaan ja tekstit ja rukoukset luettuaan ne pois pannessaan. Pysty tukkatöyhtö, jota hän silloin tällöin kädellään kohenteli, oli kuin kypärän töyhtö.

NAHSEN. Kun vieras liekki vieraalt' alttarilta Jehovan silmissä on kirottu, Ja naisen uskottoman sydän myöskin On vieras alttari, niin lempesi, Kun sieltä syttyi se, on kirottu. ELISUR. Jehovan suulla Nahsen haastelee. SIMRI. Tuo oisko minun uskoani! KOSBI tulee. Hän! Te väistykää! Tää taistelu on minun. NAHSEN. Mut valvo! Täällä Simri ruhtinas! Noin erikseen!

MIKA. Niin, et vielä tiedä, Kadonneet lampaas mistä löytäisit. AMARIA. En. MIKA. Neuvoa ne sulle täytyisi? AMARIA. Niin Jahvelle ma parhaan uhraisin. MIKA. Ja riistäisit sen Baalin alttarilta. AMARIA. En koskaan uhrannut ma Baalille. MIKA. Vaan kalliin uhrin vaati sulta Baal. AMARIA. Minulta uhrin? Minkä, pyhä mies? MIKA. Sun ainoo tyttäresi ryöstetty On tuonne Baalin porttovuoteelle.

Tuolle viittätoista kyynärää korkealle alttarille menivät he kaltevata siltaa myöten ja panivat puita niihin kolmeen rovioon, jotka tavallisesti leimusivat alttarilta; kaksi rovioista oli jo sammunut ja mustina, kolmannesta, jota sanottiin "ikuiseksi", tuprusi alinomaa aaltoilevia savupyörteitä kirkkaaseen ilmaan.

Tällaisia, ja vielä paljon muuta, ajatteli Mattila ajaessaan kotia päin, ehtimiseen valitteli Jussi viluansa ja jalkainsa palelemista, mutta ei Mattila noita valituksia ottanut kuuleviin korviinkaan, sanoa tokaisi vaan; "ole vaiti poika, kohta pääset lämmittelemään." Roussilla oli Mattilan emäntä vastassa, huudellen siitä kuten alttarilta: "Missä siellä olet kokopäivän kuhnaillut?