United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Levinnyt kaikkialla On tieto kamalin: "On lyöty Nokialla Jo joukko Ilkankin." Mut suremaan ken jouti, Kun tullut tieto on, Ett' tulossa on vouti Jo Abram Melchersson! Hän luulee voivans, houkko, Lannistaa Pohjanmaan, Ja sotilaita joukko Häll' onpi seurassaan. Mut Krankka tämän kuullen Näin mietti mielessään: Sit' ennen, niin mä luulen, Viel' leikki leikitään.
Täältä toimitin Tukholmaan kolme eri kirjettä, nimittäin kreivi Taubelle, amiraali Wachtmeisterille ja neuvoston sihteerille Abram Drakelle, kertoen kussakin kirjeessä kaikki viime aikoina tietooni tulleet seikat. Esiinnyn jälleen oman kirjeeni kuljettajana ja saan venäläisen upseerin antamaan pamppua omille sotamiehilleen.
"Mikä sinulla on, Abram?" huusi waimo pian säikähtyneenä. "Wain oliko paroni taas?" "Paroni, Anniseni, on aina paroni, se on synti ajatella paronista mitään pahaa. Sentähden saatkin istua ikäsi tässä pimeässä linnassa." "Ja nimismiehen wirka, joka sinulle jo oli luwattu?" "Sen saa, woitko arwata ken?" "Herrainen aika! Jo kolmas kerta kun sinut pettäwät. Ehkä antawat sen Iiwanalle?"
Siit' asti jo, kun Herran käskystä Isämme Abram Kaanaanmaata kohti Kodista lähti rakkaan lapsuuden, On onni sukuamme seurannut Kun kuullut on se ääntä Jahven, vaan Jos korvansa se milloin sille sulki, Niin sokeana turmioonsa kulki. ELIAB. Sa vierastasi kuule, kuningas! KANSA. Sa vierastasi kuule, kuningas! AHAB. Ma kuulen, kun ei vastustella syytä.
kuningas David, Abram, patriarkka, ja Israel kanss' isän ynnä poikain ja Rakel, palvelunsa pitkän palkka, ja monta muuta, pelastuivat silloin. Sit' ennen, tiedä, ihmishenki ykskään ei ole täältä tullut autuaaksi.» Näin hänen haastaessa emme hiljaa me seisoneet, vaan vaelsimme metsää, tarkoitan metsää monen vaisun vainaan.
kuningas David, Abram, patriarkka, ja Israel kanss' isän ynnä poikain ja Rakel, palvelunsa pitkän palkka, ja monta muuta, pelastuivat silloin. Sit' ennen, tiedä, ihmishenki ykskään ei ole täältä tullut autuaaksi.» Näin hänen haastaessa emme hiljaa me seisoneet, vaan vaelsimme metsää, tarkoitan metsää monen vaisun vainaan.
Mut suremaan ken jouti, Kun tullut tieto on, Ett' tulossa on vouti Jo Abram Melchersson! Hän luulee voivans, houkko, Lannistaa Pohjanmaan, Ja sotilaita joukko Häll' ompi seurassaan. Mut Krankka tämän kuullen Näin mietti mielessään: Sit' ennen, niin mä luulen, Viel' leikki leikitään. Vaan lähteissänsä vielä Käy luo hän tietäjän: "Kuink', ukko, johan tiellä Sä näät mun kestävän?"