Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. toukokuuta 2025
Eräässä kirjeessään, näette, ilmoitti Mari, että Kalle ystäwän oli kihlannut Tiinan . Itse uutinen ei mielestäni ollut niinkään outo, sillä olinhan jotain semmoista aawistanut. Mutta oudompaa oli mielestäni se, kun asia kerkesi Marin kautta tiedokseni tulla, eikä Kallen, jonka pidin suorastansa siihen welwollisena. Muutoin olin oudoksunut jo ennenkin Kallen kirjoittamattomuutta minulle.
Ystäwä tapaili usein Asaria, saadaksensa kahdenkesken puhutella häntä, siten saadaksensa selwän hänen sisällisestä tilastansa, mutta se ei ollut ennen onnistunut kuin äsken laihopellon pientarella. Ystäwän tarkoitus oli saada Asari luopumaan ajoissa pois noin alussa jo niin sywää synkkämielisyyttä aikaan saawalta tieltä, jos nimittäin hänen uusi ja tärkeä elämän askeleensa olisi siihen syynä.
Ystäwän elämä näytti kaikinpuolin onnelliselta. Hän rakasti waimoaan täydestä sydämestänsä, ja waimonsa häntä samaten. Aineelliselta kannaltakin katsoen ei heiltä näyttänyt puuttuwan mitään, sillä ystäwäni appi=wanhukset oliwat antaneet tyttärelleen runsaat myötäjäiset; niin perinpohjin oliwat he luopuneet luonteisesta jäykkyydestään ja wäärästä periaatteestansa.
En joutanut paljon muuta katselemaan, sillä warsinaisena silmämääränäni oli waan Honka=Kriston kaswitarhan tuomi= ja pihlajapehkot, ja se ajatus, että nyt ainakin saan nähdä ukon hywän Kaarinan. Kehoitin kyytimiestäni, että hän ajaisi nopeammin, niin kiihkeästi paloi halun pian päästä tuon wanhan, raajarikon ystäwän luokse. Pian olimme niin likellä, että turwe=tupakin näkyi jo aiwan selwään.
Hän ei suinkaan osannut aawistaakaan, että hänen wähäpätöinen olentonsa oli rikkoa kahden ystäwän wälin. Mielonen käwi tästäpuolen hywin usein mummon luona ja osti joka kerralla paperossin wiidellä pennillä, eikä ottanut koskaan wastaan takaisin tarjotuita pennejä. Mummo rukka oli niin kiitollinen tuosta wähäisestä, mutta tiheästä lahjasta, ettei hän tiennyt mitä tehdä ja ajatella.
Suuri oli ilomme siis toisiamme tawatessa niin pitkän erillämme=olon perästä, sillä kirjeenwaihto, jos uutterakin, ei woi wertoja wetää kahden ystäwän suullisille keskusteluille. Kuinka toisin oli ystäwäni kodissa kaikki nyt kun wiime kerralla. Taloudelliset asiat oliwat waurastuneet yhä edelleen kaikin puolin hywin. Useampia iloisia, terweitä ja kauniita lapsia leikki ja hyöri lattialla.
Ystäwä katsoi hänen jälkeensä surullisesti, sillä waikka Asarin puhe oli ollut niin jäykkää laatua, ei kuitenkaan ystäwän huoli hänen sisällisestä tilastansa tullut sillä poistetuksi. Hän katsoi niin kauan kuin näki Asarin jälkeen, kuinka tämä meni Linnalaa kohden, ja sitten kun hän katosi näkywistä, huoahti ystäwä: "woi, woi Asari! Sittekin minä wielä pelkään".
Ahkeran kirjewaihdon kautta koettiin kyllä aatteita waihtaa ja tunteitaan toisilleen ilmoittaa, mutta olihan se niin kuollutta ja kylmää, lämpimän ja awosydämisen puheen rinnalla, jolloin pienimmätkin asianhaarat kaikkine hienouksineen tulewat niin eläwästi esiin. Suuresti tätä ystäwän kaipiota lisäsi sekin seikka, kun hänellä ei ollut mieluista seurustelijaa.
Mutta, niinkuin jo tiedämme, Asarin puoleksi närkästynyt puhe teki kerrassaan tyhjäksi ystäwän yritykset. Silloin kun ystäwykset tapasiwat toisensa pellon pientarella, oli Asari menossa Linnalaan, johon hän lähtikin, kun erkaniwat toisistaan.
Jota enemmän tämä aate minussa wahwistui, sitä enemmän rupesi Marin kirje saamaan mielessäni arwoa ja sitä hartaammin luin ja tutkin sitä. Kowin pitkää aikaa ei kulunutkaan, ennenkun se rupesi minusta tuntumaan enemmältä kuin ystäwän ja sisaren kirjeeltä. Minä olin huomaawinani siinä puhdasta ja wilpitöntä rakkautta, jota en minä ennen ollut uskaltanut antaa ajatuksiinikaan astua.
Päivän Sana
Muut Etsivät