Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Tässä minä tuon kirjelapun herraltani hänen herrasväelleen, armolliselle neiti sisarelle. Niinhän se oli? Sisar. Antakoon hän sen tänne! Olkoon hän niin hyvä, pyytää herrani, ja vieköön sen perille. Tämän jälkeen olkoon hän niin hyvä, pyytää herrani älköön hän suinkaan luulko, että minä mitään pyytäisin! No mitä sitten? Kyllä minun herrani yskän ymmärtää.
Hän sanoi, että asuitte täällä, vaan neuvoi ensin Liisin luo, sillä hänen tädillään ei ole vakituisia hyyryläisiä. Ymmärsimme yskän etsimme mylady Liisin ja hänen gouvernanttinsa. Ja nyt olemme täällä. Joku kolkuttaa! Kotitarkastus! Onko teillä kiellettyä kirjallisuutta? Ei, ainoastaan rakkauden kirjeitä.
Sen jälkeen eivät kivut olleet enää niin kovia, mutta sen sijaan tuli ruumis niin raukeaksi, että tuskin saattoi enää jaloillaan pysyä. Koko lakon ajan vaihdoimme ajatuksia naputtelemalla. Yhdeksäntenä päivänä saivat muutamat pahan yskän ja raukeus yhä lisääntyi. Vankilan hallitus pysyi syrjässä eikä ryhtynyt mihinkään toimiin ruokalakon lopettamiseksi.
Herra patruuna, hyvä herrasväki, vaimoni on sairastunut; en luule että hän TULLINHOITAJAN ROUVA. Hm, kyllä ymmärrämme yskän. Saamme siis vain kiittää ja sanoa jäähyväiset. Minulla on tässä kädet kiinni niinkuin näet, ha, ha! ANNA. No, katsopas noita kummallisia ihmisiä! Tuossa nyt pötkivät tiehensä jok'ainoa sorkka, niinkuin minua pelkäisivät. No, hyvästi sitten! Ditta boo, ditta boo!
»Hah, haa! jopa yskän ymmärrän, kuninkaallinen serkkuni», vastasi Kaarle samalla ilkeällä naurunhohotuksella, jota muutamat muutkin kuninkaan raa'oista leikkipuheista jo olivat hänessä nostattaneet; ja sitten hän vielä lisäsi, polkien kantapäänsä maahan: »siinä merkityksessä, sen kyllä myönnän, connetablen päästä saattaisi olla hyvää apua Peronnessa.»
Sotamies, joka oli märkä ja kiukustunut, ymmärsi yskän. Tuossa paikassa koppasi hän kiväärinsä, nojasi sen tammea vasten, tähtäsi ja ampui. Laukaus sattui Lammin Mattia olkaan. Haavoittuiko kukaan? huusi kreivi Bertelsköld, joka oli kuullut luodin vinkuvan. Ei, vastasi Lammin mies hammasta purren. Niilo Janssen lähetti herneen akkunaa kohti; hän on saava pavun takaisin.
Mutta kovinpa hänen silmänsä repesivät, kun näki siellä kunnioitetun isäntänsä, jonka kaikki olivat luulleet kirkkoon menneen, aivan silmänripsiä myöten jauhoisena nojautuen hinkaloa vasten tuijottavan eteensä maahan. Eikä hän näyttänyt näkevän eikä kuulevan, että kukaan oli aittaan tullutkaan. Tuijotti vaan ja rykäsi silloin tällöin kuivan yskän.
Tämän sanottuaan alkoi hän keveästi sivellä sitä kipeää paikkaa ja puheli: Ai ihme! Tämähän on ihan ajetuksissa. Kyllä minä nyt yskän ymmärrän. Tämä ei ole tavallista selkäkipeää. Tämä on todellakin oikea kirvestys eli ammus, kuten eläimelläkin. Se on ruman hengen tulinen nuoli, se ampuu ihmistä samoin kuin elukkaakin.
Kuka olisi voinut uskoa, että tämä oli entinen punaposkinen, pyöreäkasvoinen Lieksalan Sikke. Hän ojensi laihan kätensä. Hyvää päivää, Sikke! Jumal' antakoon, Tuomas. Eikö sinua palella, kun täällä on niin kylmä? kysyi Tuomas. Ei kovin. Kyllä täällä tulee lämmin, kunhan lakeinen saadaan kiinni. Tuli taas yskän kohtaus.
Sipo oivalsi nyt selvästi, mitä hän jo oli vähin aavistanut: että talonpojilla oli häntä vastaan nurjaa mieltä. Koska ei Yrjö tai joku muu talokas antanut hänelle kokouksesta tietoa, ymmärsi hän yskän ja päätti kokonaan pysyä retkestä erillään. Tämä päätös kalvoi Sipon sydäntä. Nyt, kun koston hetki oli lähestynyt, piti hänen istua ristissä käsin ja odottaa, mitä muut toimisivat!
Päivän Sana
Muut Etsivät