Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Minä sain asunnokseni erään pienen ja sievän nurkkakamarin, jossa oli kaksi akkunaa, toinen valtakadulle, toinen poikki-kadulle. Siinä oli huonekaluina pieni piironki, yhden-maattava sänky, pöytä, kaksi tuolia ja kirjahylly. Jo samana iltana saatettiin minä tuohon uuteen asuntooni. Sanaakaan puhumatta istahdin minä tuolille pienen pöydän eteen, jolla kynttilä paloi, ja katselin ympärilleni.
Minä tulen vanhaksi, veikkonen, olen astunut syrjään. Lepoon, näethän... "Kyll' on lepo!" ajattelin minä, katsahtaen ympärilleni. "Martin Petrovitsh!" virkoin minä ääneen. "Teidän pitää välttämättömästi tulla meille." Harlow katseli minuun. "Mene veikkonen tiehes jo." "
PAAVALI: Et, et voi sitä ymmärtää! Mutta minä en jätä sinua, minä autan sinut köyhyydestäsi! Niin, minä tahdon nähdä sinua lakkaamatta, enemmän ja aina vaan enemmän. Lähden maailmalle. Kokoon köyhät ympärilleni! Niin, äiti, kuolleet minä herätän haudoistansa!
Vaikka kuinka tiedän, ettei pitäisi, vaikka kuinka koetan, niin minä kuitenkin itse haen sitä, enkä voi siitä irtautua, kun olen sen vallassa, en voi! Voisimme varmaan molemmat, ellemme olisi näin kihloissa. Mutta nyt pitää hän sitä oikeutenaan eikä tahdo muuta kuulla. "Kaikki niin tekevät", sanoo hän. Ja minä taas unohdan kaikki, kun hän vaan panee kätensä minun ympärilleni.
Minä en voinut tehdä sitä, koska olin luvannut ratsastaa takaisin tätini luo yöksi, mutta päivän tahdoin ilolla viettää siellä. "Minun täytyy nyt olla vankina vähäinen aika", lausui Agnes, "mutta täällä ovat vanhat kirjat, Trotwood, ja vanhat nuotit". "Vanhat kukatkin ovat täällä", sanoin minä, katsoen ympärilleni; "taikka ne ovat ainakin samankaltaisia".
Minä vapisin hänen edessänsä. Charlotte laski käsivartensa ympärilleni ja kun kiireesti paeten astuin taakse päin, pusersi hän minua armottomasti. Rientoaskelin menimme eteenpäin ja äkkiarvaamatta seisoimme ikäänkuin taivaasta pudonneina kummastuneen seuran edessä.
En koskaan eläessäni ole ollut niin peloissani kuin sinä kauheana hetkenä, jolloin niin äkkiä tunsin eläviä kahleita kiertäytyvän ympärilleni. Jos minut heitettäisiin syvyyteen, en voisi enempää peljätä, kuin kuullessani tuon puoliäänisen kuiskauksen, jota en kokonaan ymmärtänyt, mutta joka kuitenkin ajoi punan kasvoihini.
Ja minä lupasin hänelle, ja hän heitti käsivartensa minun ympärilleni ja suuteli minua. Sitten minä palasin Fritzin luo ja jätin Evan äitini käsiä hieromaan. Ei siitä olisi mitään hyötyä, arvelin minä, jos enää koettaisin estää tarttumista, kun hän on koskenut minun käsivarsiini. Kun tulin jälleen Fritzin vuoteen luo, hän nukkui!
Minä tunsin, että raskas paino katosi rinnaltani tämän lupauksen kautta, mutta ei tässä ollut kaikki, sillä Peggotty jatkoi ja sanoi: "Minä lähden ensiksi, näettekö, Davy, veljeni luo pariksi viikoksi juuri vaan siksi, että ennättäisin katsoa vähän ympärilleni ja päästä taas hiukan entiselleni.
Kun katsoin ympärilleni, huomasin että monet muutkin itkivät, herratkin. "Ystäväni", alkoi herra X vapisevalla äänellä, "kuinka olenkaan kärsinyt siitä, että kymmenen vuotta sitten tein teille niin suurta vääryyttä, sen ymmärrätte ehkä kun minä nyt teille, jokaiselle velkojalleni maksan korkoineen sen summan, jonka kerran minun kauttani menetitte.
Päivän Sana
Muut Etsivät