Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
En nukkunut. Päätä kivistää. Ai-ai, kun ei vaan olisi ollut häkää, täällä tuntuukin jonkinlaista kyökkikäryä. Ei se tee mitään. Nyt oli Henrik sanomaisillaan, mutta sydän löi liian kovasti. Uuno pani vikkelästi liivin napit kiinni, sujahutti takin yllensä ja sanoi mennessään ovessa: No sinä tulet sitten. Näin Henrikiltä jäi kuin jäikin sanomatta.
Tämäkin on luonteen omituisuus nulikkavuosista: jos semmoinen ärmätti on kuluneessa takissa, karttaa hän sinua, jottei olisi pakoitettu sinua tervehtimään, mutta jos hän on vetänyt yllensä uuden takin; syöksähtää hän vastaasi ja odottaa, että sinä häntä tervehtäisit.
Kaksi leipää oli hän töllissä löytänyt, ja ne oli hän syönyt. Hän haki enempää, vaan ei löytänyt. Silloin puki hän vaatteet yllensä. Hän silitti käsin hivuksiansa, ja sitten huokasi hän: «Matkalle!« Iltapuolessa oli päivä, kun hän matkansa alkoi. Ehtoo oli ennättänyt, kun hän kulki Metsämaan ohitse. Yö oli tullut, kun hän saavutti maantien. Hän ei sietänyt ihmisiä nähdä. Nälkä kalvoi häntä.
Kun kukin sai "riihivaatteet" muuttaneeksi yllensä, aukeni tuvan ovi ja riihiväki, johon minäkin kuuluin, astui vakavasti ulos käydäkseen lyhteiden kimppuun. Niinmuodoin sain riihenpuinnilla alkaneeksi työtoimeni uudessa paikassani. Päivän tultua ilmoitti isäntäni lyhyesti sen päivän työohjelman, jonka suoritettua olin iltasella rengin elämää kokenut yhden vuorokauden.
Hänen täytyi pukea toiset vaatteet päällensä, ja ne oli pyhävaatteet, jotka hän otti yllensä. Tänäpänä viisi vuotta takasin, sanoi hän kuin itsekseen, oli monta rekeä Leijonan pihalla; joshan vaan kaikki silloiset vieraat nyt olisivat saapuvilla meitä ylös kaivamaan. Petrovitsch oli hiukan nukuttuansa herännyt kamarissa, mutta hän oli hiljakseen.
Tämä univormu todistaa, että minun on syy eikä sinun.» Ja Armfeltille hän puhui edelleen: »Minun veljeni ei taipunut ottamaan yllensä venäläisnuttua, vaan sanoi: Koska päälliköillä on etuoikeuksia ja koska minun pitää kaikkialla olla ensimäisenä vaarassa, niin minä tällä kertaa pidänkin kiinni oikeuksistani.
Ainoa, mikä häntä huolestutti, oli se vanha velka, joka olisi pitänyt saada suoritetuksi ennen kuolemaa. Mikään muu ei tuntunut pidättävän elämässä. Henrik hylkäsi teekeitoksen, mutta ollakseen loukkaamatta rouva Forsbergia niin oli emännän nimi: Johanna Forsberg, salli hänen levittää yllensä viltin, peitteen lisäksi.
Henrik sekaantui ja nukkui samassa sikeästi. Kun hän heräsi oli hänen ikäänkuin vähän parempi olla, mutta ikävä vaan, että kello oli jo yli viisi. Hän hyppäsi ylös ja kovasta päänkivusta huolimatta puki palttoon yllensä ja meni kadulle. Kun hän taas tuli tuuleen, puistatti vilu koko hänen ruumistansa, mutta hän kiirehti vaan kortteerilleen.
Emäntäkin nousi sinä päivänä vuoteeltaan ja alkoi hiljakseen liikkua. Isäntä ajoi partansa, puki puhtaan paidan yllensä mummo oli sen pessyt ja meni kylään pyytämään rikkaalta isännältä elonapua. Sekä niitty että pelto oli pantattu tuolle rikkaalle isännälle ja mies läksi nyt pyytämään, että tuo antaisi takaisin ne uutisviljaan asti.
Vajottaen itseään puoliksi lumeen, pani hän turkkinsa yllensä, ja odotti sitten Martin tuloa, joka tapahtuikin parin hetken perästä. Pikkuisen karhun oli hän sitonut kiinni köyteen, ja kuljetti sitä edessänsä, ikäänkuin se olisi ollut joku lammas taikka vuohi.
Päivän Sana
Muut Etsivät