Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Asia, joka on pakoittanut minut tähän rohkeuteen, koskee ehkä yhden werran teitä kuin minua." "Minua?" sanoi Anna hämmästyen ja katsoen puhujan silmiin. "Minä luulen niin elkää pahastuko, neitsyt, minä tunnen teitä jo enemmän kuin woitte arwata." "Minä en woi teitä ymmärtää," sanoi Anna, salaten huokauksen, joka tunki ylös hänen rinnastansa. "Yrjö Eeronpoika on " Annan kaswot punastuiwat.
Ensimältä olin minä waan sen werran hujakassa, ett'eiwät muut siitä mitään tienneet, mutta pian tuli tarpeeni isommaksi, ja aiwan pian astuin minä kohtuuden rajan ylitse, joka onkin tässä kohden aiwan kaitainen. Eräänä iltana tulin minä hywässä tohmelossa kylästä kotiin, sillä kotona ei minulla ollut tuota murheen liewikettä. Oitis huomasi waimoni, missä tilassa olin.
Hän oli nyt itsekin tullut tuntemaan kuinka alas hän jo oli itsensä antanut; äidin saarna oli waikuttanut. Ylpeydellä tunsi hän nyt uudelleen suuren rikkautensa ja hän huomasi sen hirweän suuren erotuksen, mikä oli hänen ja Matin wälillä. Hän katui katkerasti, kun hän oli senkään werran antanut sijaa sydämessään noin halwoille ajatuksille, ja koki kaikin tawoin wieroittaa niitä pois mielestänsä.
Ennestäänkin oli sydämeni kyllin täysi, mutta nyt se sai semmoisen täräyksen, että joka luunsolmuni wapisi. Tätä tuskaa en suinkaan olisi kauwan kestänyt, mutta minä selwenin kuitenkin pian sen werran, että woin asiani heittää Jumalan haltuun ja Hennan siweelliseen woimaan, ja se helpoitti sydäntäni sanomattoman paljon.
Mutta kun wene oli häwinnyt niemen taa, nousi nainen wielä kallion huipulle ja katsoi siinä kunnes soutaja oli kokonaan peittynyt saarien taa. Hän istui wielä kauan siinä ja kyyneleet tippuiwat hänen silmistään. Ne oliwat yhden werran epäilyksen kuin toiwon kyyneliä, jotka sanoiwat: Hän ei woi, ei saa minua jättää.
"Kuinka te noinkin wanhana ihmisenä woitte aamusta warhain ja myöhään iltaan, minkäänlaisesta säästä huolimatta, seisoa tässä?" "Sitä täytyy, jos mieli on jotakin ansaita ja suoriutua asioistaan?" Tuo mummon asioista suoriutuminen tuntui Mielosesta niin kummalliselta. "No mutta ettehän te suinkaan noin wähäisellä kaupalla paljoa tienaa?" "Aina kuitenkin sen werran, ettei pahaa hätää tule."
Näin lausuttuaan kääntyi Wilppu pois ja läksi ulos tuwasta. Inka ei puhunut mitään; hän ei uskaltanut, sillä hän tiesi, minkä werran hänen isänsä sanoilla oli arwoa; mutta palttinaa waljummaksi käwi hän, kuullessaan ankaran päätöksen isänsä suusta. Pentti ei myöskään puhunut, ei pyytänyt sen enempää; sillä hänkin oiwalsi, ettei Wilppu ollut sanojansa leikillään puhunut.
Hän on kotona yhden werran täällä Ahwenanmaalla, kuin Turussa, Helsingissä, Karjalan perillä, ja woitte tuskin nimittää minkään suuremman kaupungin ulkomaallakaan, jossa hän ei olisi kuin kotonaan. Sanokaa sitten ken hän on!" Eräitä wiikkoja kului taas rauhallisemmasti Ahwenanmaan asukkaille. Länsiwaltojen laiwasto oli wetäytynyt etemmäksi ja esti ainoasti kaiken yhdistyksen mantereen kanssa.
"Ja sen werran tiedätte waan hänestä." "Sen werran, en enempää enkä wähempää, mutta ei suinkaan se ole minun wikani ... minä luulen, ettei ole." "Ryyppiikö hän?" "Ei, sitä hän ei tee. Näiden parin wuoden kuluessa on hän pari kertaa ollut wähän humalassa, mutta sitä ei suinkaan saata ryyppimiseksi sanoa." "Minkälainen on hän humalassa ollessaan?" "Silloin on hän umpimielisempi kuin koskaan ennen.
Päivän Sana
Muut Etsivät