Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Mutta sitten pimeni kowan kiwun kanssa silmieni walo, niin etten kyennyt enään mitään tekemään. Silloin luulin kaikki olewan lopussa, mutta kun silmieni kipu wähitellen taukosi, sain sen werran näöstäni takaisin, että woin tätä ammattia harjoittaa. Siitä saakka olen tässä seisonut, koettaen ansaita jonkun pennin päiwässä.
"Minä oion teoksen alusta sen werran kuin yhteen numeroon menee enkä panekaan sitä wielä ensi numeroon; wiikon päästä saatte käydä katsomassa, oletteko parantamiseen tyytywäinen", sanoi toimittaja, ja siihen tyytyi kirjailijakin ja heitti teoksensa sinne.
Tästä kaikesta ei kuitenkaan nimismies tiennyt tämän taiwaallista, eli ja oli waan kauppiaan siipien suojassa. Paljon mahdollista oli, että waranimismies oli niin huomaamaton senkin wuoksi, kun hänen mielessään pyöri aina waan ja lakkaamatta warsinaisen nimismiehen wirka; yöt ja päiwät kuwasteli se hänen mielessään. Sen werran waranimismiehestä.
'On minulla sen werran toimellista puhetta, ett'en minä rupea asumaan tämmöisessä hökkelissä, joka on hatara ja pieni kun lintuhäkki', sanoi hän ikäänkuin uhalla. 'No, mutta mistä tässä nyt sitte parempi asunto otetaan? sanoin minä puoli hämmästyksissäni. 'Jostakin muualta', sanoi hän ja siihen puhe sillä kerralla loppui.
Kaikki ihmetteliwät sitä, sillä ei kukaan ollut nähnyt hänen ennen niin tekewän. Mutta waikka hän olikin sen werran elpynyt, oli hän kaikissa muissa tapauksissa yhtä umpimielinen kuin ennenkin. Minä puhuttelin tuota työkumppania erikseen ja pyysin, että hän koettaisi saada selwille Nikin surun syytä ja tietoonsa hänen kotipaikkansa. Hän lupasi.
Sääliksi käwi tuo nuorukainen tuossa tilassa ja tuolla ijällä, jolloin elämä ihmiselle on niin rakas ja toiwottu. Wäliin antoi kauhea kipu ja tuska perään sen werran, että hän sai hiukan lepoa, sillä uni oli häneltä paennut melkein kokonaan, jonkatähden ei hän wäliin silmää ummistanut wiikon päiwiin. Noina helpompina hetkinä puheli hän mielellään ja nuot puheet oliwat surullisen sywiä.
Minä rukoilen teitä: kuunnelkaa wielä eteenpäin minua! Minä tahtoisin nyt puhua, sillä tosiaankin on sydäntäni helpoittanut sen werran että woin wapaasti puhua, jota en ole kyennyt kaukaisiin aikoihin tekemään." "Puhukaa, puhukaa wain! minä kuuntelen ja koen ottaa osaa suruunne", sanoin hänelle hätäisesti. "Noin elimme wielä moniaita wuosia eteenpäin tuossa onnellisessa tilassa.
Tiedänhän minä, että se oli ensimäinen kerta, mutta minä niin kowin pelkään, kun sinä poiskin menet... Olethan sinä ollut kelpo mies ja hywä kumppani minullekin miksen minä antaisi anteeksi', sanoi waimoni ja kyyneleet kiilsiwät hänen silmissään. Juuri kun olimme tämän werran ennättäneet puhua, nousiwat ihmiset ylös ja alkoiwat liikkua.
"Minä uskon kuulleenne minusta sen werran, että tunnette minulla olewan kodin, missä nuori rakastettu waimoni minua odottaa, sill'aikaa kuin isänmaani tarwitsee minun woimiani kaukana hänestä." "Minä tulen. Minä uskallan antaa hywän nimeni teidän haltuunne. Minä olen walmis teitä seuraamaan Mikkeliin, waan lupaattehan saattaa minut Yrjö Eeronpojan luo?"
Niin tultiin hälisten tapulin portaille. Tungos oli niin suuri, ettei suntio woinut saada owea auki, sillä jokainen tahtoi ensiksi päästä owesta sisälle. Wiimein täytyi suntion koweta ja sitten sai hän sen werran tilaa, että sai owen auki. Yhdellä pamauksella oli ullakko täynnä wäkeä.
Päivän Sana
Muut Etsivät