United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuommoisissa tilaisuuksissa antoi hän niin sukkeloita ja asiaan kuuluwia, ytimekkäitä ja selittäwiä wastauksia, että olisi luullut hänen olewan suuren, wanhan ja kokeneen wiisaustieteilijän; sepä seikka se juuri olikin, joka hänelle niin paljon ystäwiä toimitti, sillä hänessä oli totuus kätkettynä ikäänkuin itsestänsä.
Yhtähywin sai Juho tämän jälkeen terweisen=tuojilta kysymykseensä, "mitä sinne kuuluu", yhä hämärämpiä wastauksia.
Kirkkoherra näet oli kaikkialla tunnettu oppineeksi ja kunnolliseksi mieheksi. He suostuiwat nyt yksimielisesti Mikon pyyntöön. Mikko meni niin loistawasti tutkinnon läpitse, ett'eiwät hänen tutkijansa saaneet häntä kiinni missään aineessa. Kaikissa aineissa, joista tuli puhe, antoi hän niin tarkkoja wastauksia, että kaikki kuulijat hämmästyiwät.
Hän koetti tehdä hänelle joitakin kysymyksiä, mutta sai niin umpi= ja hajamielisiä wastauksia, että häntä oikein kauhistutti. Hanna olisi heti tahtonut sukeltaa miehensä surun syyhyn, mutta hänellä ei ollut paljojen toimiensa wuoksi nyt aikaa; sentähden täytyi hänen tämä tehtäwänsä lykätä illemmaksi. "Mikä sinua waiwaa, kun sinä olet niin kummallinen?" kysyi waimo Heikiltä aikaa saatuansa.
Mutta kuinka hämmästyinkään, kun huomasin, että hän oli ylhäällä ja täysissä waatteissa. 'Kuinka nyt on, kultaseni, oletko sinä nukkunut ensinkään? kysyin minä. 'No mitäs sinä olet tehnyt? 'En. 'Walwonut ja ajatellut. Minä säikähdin noita lyhywiä ja melkein tylyjä wastauksia. Nyt wasta rupesin täydessä walossa käsittämään, mihin sywään kuiluun olimme syöksemäisillämme.
Kotiin tultuaan kertoiwat tytöt wanhemmillensa kaikki retkensä waiheet, kuinka sen talon Maija ja tuon talon Kaija oliwat taasenkin tunkeentuneet heidän seuraansa, mutta kun he antoiwat heille kylmiä wastauksia eiwätkä luoneet heihin ainoatakaan silmäystä, oliwat ne heti luokkauneet pois.
Sopiwissa tilaisuuksissa muistutti ja neuwotteli hän, kuinka hywä se olisi, kun Antti poika pääsisi kouluun ja kuinka kiitolliseksi poika tulisi isälleen, jos tämä täyttäisi hänen hartaimman halunsa. Emäntä ei ollut kuulewinaankaan isännän kylmiä ja iwallisia wastauksia, naureli ja leperteli waan, juurikuin asiat olisiwat olleet parhaassa sopusoinnussa.
'Woi taiwasten tekijä ... hän rakastaa ... hän on selwemmällä minun tunteistani kuin minä hänen tunteistaan', ajattelin hädissäni. 'Eikö lewähdetä tässä joku aika, minä olen niin uupunut', sanoin hänelle teeskennellyllä lewollisuudella. 'Kuinka itse tahdot. 'Aina waan tuommoisia kylmiä, umpikuljuisia wastauksia, mutta selwille minun pitää päästä, waikka millä hinnalla', ajattelin taas.
Jos ei saatu mieluisia wastauksia, mikä pakko niitä oli uskoa, kysyttiin niin kauwan ja usein, että kyllä kai sanoiwat wiimein tottakin, aiwan semmoista kuin oli toiwottu ja tahdottu. Unikirjaa tarwittiin myös paljon. Olihan itsekukin wiime yönä nähnyt niin merkillistä unta ja se tarwitsi selitystä. Ja olihan niitä nyt huokea saada, kun oli käsissä niin hywä ja luotettawa selittäjä.
Ne oliwat taas sekaisia kysymyksiä ja wastauksia, jotka yhtä nopeasti meniwät kuin tuliwatkin ja jotka kiihoittiwat uteliaisuuteni korkeimmalleen. Minä menin isännän tykö, otin häntä kädestä hiljaa kiinni ja kysyin häneltä taas, samassa katsoen häntä silmiin: "oletteko te mitenkään kipeä?"