United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siitä herra Heinrikki Sanoin lausui, suin puheli: "Pilttiseni, pienoiseni, Vantti vaaksan korkuhuinen, Laita korja kohallensa, Perällensä pieni korja, Ota ohrilta oronen, Maatajouhi valtahilta, Pane varsa valjahihin, Suvikunta suitsi suuhun, Lähimaille mennäkseni, Maille ristimättömille."
Minun muistiaikanani on tämä koski jo viisi vainajata tehnyt, ja se mielestäni riittää tämän kylän osalle.» »Elekeepäs nyt, Moisio!» Väntti sanoo, ottaa sikaarin suustaan ja sylkeä tirskauttaa toisesta suupielestään. »Eihän tässä vainaita oo meinattu laittookkaan, ilmanpahan vaan hauskuuveks kyläjäälle.»
»Ka, olokoon männeeks!» sanoo Väntti hetkisen päästä ja ojentaa Falkille kätensä. »Me tässä kaikkein nähden puramme vetomme», Falkki selittää, »ettei kenenkään tarvitse meitä syyttää. Toinen asia on suostuvatko laskumiehet senvuoksi kilpailuaan heittämään se on nyt heidän asiansa!» Kaikkein silmät kääntyvät kilpailijoihin, jotka seisovat vastakkain, kumpikin sakkinsa ympäröimänä.
Vaan ei piltti pikkuruinen, Vantti vaaksan korkuhuinen, Löytänyt lumen sisältä Pyhän miehen peukaloa, Sormea ison isännän Kultasormuksen keralla, Ennen kuin kesäsyännä, Kun oli kevät ihana Jäät jo järvistä sulannut, Sekin sitten löyettihin Pienen jäänpalasen päältä Kultasormuksen keralla.
Sanoi orja uskollinen, Vantti vaaksan korkuhuinen: »Jo kuuluu kumu takana, Ajanko tätä hevoista?» Sanoi Hämeen Heinrikki: »Jos kuuluu kumu takana, Elä aja tätä hevoista, Karistele konkaria. Kätke itses kivien varjoon, Kuultele kivein takana; Kuin mua tavotetahan, Taikka myös tapettanehen, Poime mun luuni lumesta, Ja pane härän rekehen, Härkä Suomehen vetävi.
Ajella karuttelevi Kaksi päivä'ä keväistä, Kaksi yötä järjestänsä; Sanoi piltti pikkuruinen, Vantti vaaksan korkuhuinen: "Jo minun tulevi nälkä, Kun ei syöä eikä juoa Eikä purtua pietä." Sanoi herra Heinrikki: "Jo pian talo tulevi; Lallola on lahen takana, Hyvä neuvo niemen päässä, Siinä syömme, siinä juomme, Siinä purtua piämme."
Sitten herra Heinrikki Sanoin lausui, suin puheli: "Pilttiseni, pienoiseni, Vantti vaaksan korkuhuinen, Ota leipä uunin päältä, Heitä penningit sijahan, Ota kellarist' olutta, Heitä penningit sijahan, Ota heiniä hevosen, Pane penningit sijahan, Katso kauroja lisäksi, Heitä penningit sijahan!"
Sitten piltti pikkuruinen, Vantti vaaksan korkuhuinen, Otti kyrsän uunin päältä, Vieritti rahan sijalle, Otti olutta kellarista, Vieritti rahan sijalle, Heinät heinähuonehesta, Vieritti rahan sijalle, Kaurat kaurahinkalosta, Vieritti rahan sijalle.
Siitä piltti pikkuruinen, Vantti vaaksan korkuhuinen, Ottavi koasta korjan, Kohallensa korjan laitti, Saatti lastat sarjallensa, Aisat tammiset asetti. Otti ohrilta orosen, I'uilta isolihaisen, Pani länget mursunluiset, Valjahat majavanluiset, Harmin kaulahan asetti; Pani luokan kynnäppäisen Harjalle hyvän hevosen, Ohjat suoniset ojensi.
Mutta virren loppuessa rovasti verkalleen nousta väntti saarnatuoliin ja noustessaan kakisteli rintaansa. Nyt oikaisi piispakin itsensä suoremmaksi, nojasi leveät hartiansa penkin nojasinta vasten, laaja, korkeaotsainen muoto kääntyneenä saarnatuolia kohti.