Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. lokakuuta 2025


Mutta kun imettäjä sitte tuli vuoteen luo ottamaan pienokaista äitinsä vierestä, katsoi Niina häneen suurilla silmillään vakavasti ja päättäväisesti, sulki lapsen käsiinsä ja sanoi: "Ei tätä kukaan muu saa hoidella kuin minä." Ava-täti kääntyi imettäjään päin ja puheli jotakin semmoista, että sitte kaiketi on parasta hankkia lapsentyttö.

CASSIO. Ma tuota varoin, mut en luullut häntä Aseelliseks, häll' oli suuri henki. Oo, sinä spartalainen verikoira! Sa tuskaa, nälkää, merta kiukkuisempi! Tuon vuoteen surullista taakkaa katso: Sun työs se on. Oo, näön myrkyttää se! Se peittäkää. Gratiano, tänne jääkää; Tavarat maurin ottakaa: te hänet Nyt peritte.

Antoihan Jumala anteeksi tuhlaajapojalle. Hän heittäytyi polvilleen ja kätki itkien kasvonsa vuoteen olkiin. Kuinka saatoit menetellä niinkuin teit? En ikinä enään niin tee! Rukoile Jumalalta ja kuninkaaltasi anteeksi suurta syntiäsi. Martti pysyi yhä pää kumarassa nyyhkien ääneen.

Sitte hän pyyhkäsi pois kyyneleen silmästänsä, otti kutimensa ja istuutui vuoteen viereen miehensä luokse. Uudestaan herätessään makasi Torger omassa tuvassansa. Aurinko paistoi sisään maalattua kaappia kohti, Kari istui ja kutoi, pikku poika tallusteli lattialla, kaikki oli paikallaan, aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut. Hän katsoi Karia niin kumman kauvan ja ankarasti.

Hän kumartui vuoteen yli ja suuteli häntä monesti hiljaa poskille ja otsalle. "Jumala sinua siunatkoon, poikaseni", hän kuiskasi, "Jumala sinua suojatkoon kaikesta pahasta ruumiin ja sielun puolesta!" Pienokainen puhalsi ja maisteli suullaan, ikäänkuin tyytyväisyyden yltäkylläisyydessä; sitten hän avasi silmänsä ja kiinnitti ne äitiin.

Minä en ollut milloinkaan, eikä Dierkhof moneen vuoteen kuullut senkaltaista kilinää. Tahtomattani käännyin äkkiä ja katsahdin arasti ometan puolista ikkunaa. Puoleksi kuulakan ikkunan takana riippui paksu kirjava samettiuudin, jota minun muistaakseni ei käsi ollut kertaakaan sisäpuolelta nostanut. Nyt siirtyi se sivulle ja mummon silmät säihkyivät aukosta.

Hallinta-oikeuttaan tilaan hän luultavasti ei kuitenkaan vielä luovuttanut Antille, päättäen siitä, että hän todennäköisesti aina vuoteen 1800 syksyllä kustansi tiedonhaluisen Jaakko-poikansa kaikki opinnot.

«Niin, se on oikein, että muistutit minua. Minä, unhotin sanoa teillekin, tyttäreni, että me saamme tänään vieraan, joka ei kahdeksaan vuoteen ole täällä käynyt«. «Kenenkysyivät Maria ja Anna uteliaasti.

Kreikkalainen puolestaan karkasi, huomattuaan vuoteen huoneen nurkassa, suoraa päätä ja sivulle katsomatta Vinitiuksen luo ikäänkuin hän olisi tuntenut siellä olevansa paremmassa turvassa. "Oi herra! mikset kuunnellut minun neuvojani!" huudahti hän käsiään väännellen. "Ole vaiti," lausui Vinitius "ja kuuntele!" Hän alkoi tuimasti tuijottaa Chilonin silmiin ja puhui hitaasti ja ankarasti.

Kun tytöt seuraavana aamuna heräsivät, tuli Lotta täti heille hyvää huomenta sanomaan sekä puhumaan hetken heidän kanssaan. Noh, miten nyt olette nukkuneet, pikku ystäväni? kysyi hän ystävällisesti ja istahti vuoteen syrjälle. Suloisesti, oikein hyvin! vakuutti Meeri innokkaasti. Sepä hauskaa; tietysti te myöskin olette nähneet unta täällä viheriässä kammarissa? Helka hymyili.

Päivän Sana

imevän

Muut Etsivät