Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
"Mutta pitääkös minun sitten", niin ajatteli hän sitten taas, "oikeen hengelläni maksaa tämä? Onhan mailmassa paljon suurempiakin hunsvotteja, joita ei ollenkaan rutolla uhata ja jotka elävät vanhoiksi kuin Methusalem! Onko Jumalankin oikeus samallainen kuin ihmisten, joka pienet varkaat kostaa ja suuret kunniaan nostaa? Ei, vielä on toki kaukana minun vuoroni kärsiä syntieni tähden!
Sinä et hylkää tätä taloa?... et jätä sitä vieraalle? Lupaa se minulle! Olkaa te vaan rauhassa, Tapani! Minä lupaan: Ellen itse tänne Sillankorvaan tulisikaan, niin lapsilleni sen perintönä säästän ... jos se vaan minusta riippuu. Tässä käteni! Se oli miehen sana. Nyt voi Tapanikin jo laskea luunsa levossa hautaan. Vielä ei ole kaikki menetetty... Nyt tulee minun vuoroni.
Hän oli valinnut kolareista suuremman ja meni sen kanssa majaan; hetken kuluttua hän tuli takaisin, ei vaan vaatteiltaan, mutta vieläpä kasvoiltaankin ihan mustana. "Eläköön!" Troussecaille huudahti. "Enhän sinua tunteakaan tahtonut. Nyt on siis minun vuoroni. Sinä saat paistia kääntää."
Olin iloinen saada istua ja viileyttää itseäni siksi kuin vuoroni tuli astua perähuoneesen.
Suuri Egmont, eläköön, eläköön, eläköön! JETTER. Kunpa meidän olis' suotu saada hänet hallitsijaksi tämän Margareeta Parmalattaren sijaan! SOEST. Elä sano niin! Totuus ennen kaikkea! Min' en kärsi Margareetaa moitittavan. Nyt on minun vuoroni. Eläköön armollinen rouva! KAIKKI. Eläköön! SOEST. ihan totta! Erinomaisia naisia on siinä suvussa. Eläköön hallitsijatar!
Mahdat sinä olla onnellinen tänä iltana, Johanna? JOHANNA. Onnelleni en tällä haavaa tiedä mittaa enkä määrää. Tänlaista päivää en vielä ikänäni ole elänyt. LIISA. Miekkonen. Koskahan tulee minun vuoroni? JOHANNA. Sitten, Liisa kulta, kun se oikea ilmestyy, se jolle Jumala on sinut määrännyt. LIISA. Niin, kuka sen tietää. Ehkä minun osalleni ei ole luotukaan ketään. JOHANNA. On varmaan.
Niin nyt, mestari, on minun vuoroni! Vanhat mitat, muistattehan ne? uusi puku, mutta täysvillainen. Täy täysvillainen, hyvä rouva?! Niinkuin sanottu: täysvillainen! vakuutti koko parikunta yhdestä suusta. Mitähän tästä oikein tulee, jos kaikki muuttuvat täysvillaisiksi, arveli ihmeissään mestari. Tavat muuttuvat, maailma muuttuu ja minä seuraan mukana! Mestari teki notkean kumarruksen ja läksi.
Isäntäni vastasi vainajan olleen talonpojan, joka oli kuollut eräällä matkalla kaupunkiin. Jos tämä maanalainen kansa oli tähän saakka nauranut minulle, niin oli nyt minun vuoroni maksaa heille se takaisin samalla lailla ja ampua samat nuolet, joita he ennen olivat ampuneet Eurooppalaisiin, samalla voimalla takaisin heihin.
Nyt on tullut minun vuoroni, sanoi hän, kun istahdin hänen vuoteensa viereen, ja minä jätän sangen mielelläni tämän elämän. Sen jälkeen kun veli raukkani ja sinun sisaresi niin äkillisesti kutsuttiin manalan majoihin, ei minulla ole ollut mitään oikeata iloa en ole koskaan voinut saada surulleni lohdutusta. Tuolla ylhäällä saan heidät kaikki nähdä.
Täältä näyttää Rantamäki kaikkein kauniimmalta ja hauskimmalta." "Ensi kerralla otamme pojan mukaamme." "Ei toki, varmaankaan se ei olisi viisasta." Juho hymyili: "Tehdäänpäs sitten sinun tahtosi mukaan, mutta odotapas vaan, ensimmäisen vuoden lopussa, silloin tulee minun vuoroni." Kun tulivat kotiin istui Oskari aivan tyytyväisenä leikitellen kalistimellaan; Kerttu oli hyvin totinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät