Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Aluksi hän näytti pelkäävän vastaan-ottaa mitään minun käsistäni. "Eikö heillä ole ketään muuta lähettää?" hän kysyi tylysti. "On minun vuoroni", sanoin minä, "sisarkunnan sääntöjen mukaan." Hän painoi alas päänsä eikä estänyt enää minua hoitamasta itseään.
Käykäämme ulos pihalle, tantereelle tappelohon, pihalla veret paremmat, kaunihimmat kartanolla." Ja niin menivät taistelijat pihalle. Siellä Pohjolan isäntä yritti uudelleen lyödä Lemminkäistä miekallaan, mutta ei osannut. Sanoi Lemminkäinen: "Annappas minäkin koitan, jo on vuoroni minunkin". Ja hän löi, niin että tulta miekasta tuiski, ja katkaisi Pohjolan isännältä kaulan.
Mutta kulkiessani rantaa pitkin ja sitten Ludgatemäkeä ylös ja Cheapsiden läpi, oli melu, huuto ja kiire niin suuri, kuin tukehduttava kuumuus ei vähintäkään olisi haitannut. Minulla oli suuri huojennus, kun perille päästyäni sain istua etuhuoneessa ja odottaa siksi kun vuoroni tuli ottaa vastaan vähäistä, vaan vakinaista eläkerahaani.
Kaksi viikkoa työskenteli hän vielä oppi-paikassansa; sen ajan kuluttua, otti hän puhuaksensa mestarille: "Nyt taitaa olla minun vuoroni lähteä!" "No, kuinka Taavetti semmoista nyt puhuu?" tuumaili mestari. "Niinpähän tuo tuli mieleeni, että menen takaisin sinne, mistä tulinkin!" "Ei suinkaan sille mitään voida; saatte kirjanne vähän ajan päästä!"
Kuningas oli ilosta joutua melkein pyörälle päästään. "Te olette pitäneet lupauksenne", sanoi kuningas, "nyt minun vuoroni on myös täyttää lupaukseni. Jokainen teistä lausukoon jonkun toivomuksen, niin minä sen heti paikalla täytän."
LAURA. Oh, minä pyydän kun kerran halvalla talollani on tämmöinen suuri kunnia NEITI VANKKANEN. Ei, ei, kasööri ei saa tehdä vääryyttä; nyt on minun vuoroni. TOISET TYT
ANNA LIISA. Niin, mutta rakastatko sillä rakkaudella, joka kaikki kestää, kaikki kärsii, kaikki anteeksi antaa? JOHANNES. Eikä koskaan sammu. Juuri sillä, tyttöseni. Ja nyt on minun vuoroni puhua. ANNA LIISA. Puhu. JOHANNES. Minä sanon nyt ensinnäkin, että ? ANNA LIISA. Että ? JOHANNES. Että sinä olet niin niin ihmeen kaunis, Anna Liisa. ANNA LIISA. Sitäkö vaan?
Nyt oli minun vuoroni katsoa terävästi häneen. Kaikkein jokapäiväisimmällä äänelläni lausuin sitte kuin ohimennen: "
Viimein puhkesi hän epätoivoisena huutamaan: "nyt on minun vuoroni kuolla!" Toinen juna oli nyt tulossa. Hän ottaa kolme askelta eteenpäin, asettaa kätensä ristiin rinnan yli ja horjuu. Kimeä vihellys kuuluu. Melkein tunnotoinna tarttuu hän kuitenkin uudelleen rautakankeen ja vaihettaa tämänkin junan oikeaan rataansa.
Odottakaa vielä vähäsen, kyllä minunkin vuoroni tulee, ja antakaa silloin siunauksenne siihen." "Mikä siis Tahvossa vikana?" "Tahvo on aika konna ja laiskuri, lentää öillä nahkasiiven tavalla ja istuu kaikki pyhäpäivät viinapullon ja korttien ääressä," vastasi Leena. "
Päivän Sana
Muut Etsivät