Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Miksi luulet, että Niemelä ottaa sinusta etusijan, noin kuntakokouksissa, tarkoitan, ja muutenkin missä sananvuoroa käytetään? Ja rovasti näki osuneensa jo nyt oikeaan kohtaan, sillä Vuorelaa hytkäyttivät nämä sanat niinkuin hevosta piiskan napaus. Ja rovasti jatkoi näin: Sinä olet nukkunut, Vuorela; pitkää karhun unta olet nukkunut!
Vaikk' oisin tiellä silminnän, Hänt' en näe kumminkaan. Välissä vett' on, vuorelaa Ja kangas honkineen; Meit' aamu, ilta erottaa, Ehk' yökin varjoineen. Aamu. Koi jo ruskopiskuloilla Idän pilvet kirjoaa, Pensaill', lehti-silmikoilla Kastehelmet kimaltaa. Ilovirttä linnut raikuu, Puusta puuhun lennellen, Tuhat riemun ääntä kaikuu, Vaietessa tuhanten.
Se oli ankara vanhan kansan körttiläinen ja Vuorelan hyvä ystävä entisiltä ajoilta; sillä viime aikoina heidän tiensä olivat kulkeneet kauempana toisistaan. Nouse tänne rattailleni, Kustaa. Onhan meillä sama matka, sanoi Vuorela kuivasti. Ja körttiläinen nousi rattaille Vuorelan viereen. Hän puhutteli Vuorelaa vieraanlaisesti kauan aikaa.
Hän oli jo aikaisin ruvennut hieromaan tuttavuutta rovastin kanssa, oli osoittanut harrastusta rovastin toimiin, oli aina aulis häntä palvelemaan, oli niinkuin rovastikin ruvennut puuhaamaan "kansan sivistyttämistä", kansakouluja ja lainakirjastoja. Rovasti oli sanonut häntä "edistyksen mieheksi". Saarnastuolista. Ja nyt oli Niemelä ensi kerran noussut julkisesti Vuorelaa vastaan.
Mutta minä olen jo vanha mies, täällä kotona minä tahdon nähdä oman kylvökseni hedelmät. Rovasti istui kauan mietiskellen. Pari kertaa hän oli puhumaisillaan ja katsahti silmäkulmainsa alta Vuorelan isäntää, mutta ei puhunut ennenkuin Vuorela alkoi kääntää keskustelua toisaanne. Minä tahdon vielä siitä samasta asiasta, sanoi hän, rykäisi ja työnsi tuolinsa likemmäksi Vuorelaa.
Tään pöydän ääress' työssä niin Mont' yötä me kahden valvottiin; Ja papereille, kirjoillen Sa liehuit, kalpea veikkonen! Oi, jospa saisin haihattaa, Sun kirkastaissa Vuorelaa, Siell' heilua henkien karkelossa Ja niityll' uinua kuutamossa, Ja tiedon-pölyst' irroillani Medelläs juottaa sieluani! Voi! vielä tyrmäss' istuilen!
Päivän Sana
Muut Etsivät