United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meillä sinulla ja minulla meillähän on katu, voimmehan me kerjätä, sillä aikaa kuin ne roistot, joiden puolesta minä olen uhrannut enemmän kuin kenenkään muun, juovat meidän viinimme.» »Isä, aivanhan sinä olet järjiltäsi.» »Matkusta, Knut! Matkusta! Nämä heittiöt eivät saa sinua soaista! Minä en sitä salli. Minun suhteeni on saman tekevä.
»Ei, ei se käy laatuun, sillä kaikki tuntevat teidät.» »Mutta voimmehan istua taka-aition hämyssä...» Vihdoin sovittiin siitä, että he yhdessä menisivät seuraavana iltana teaatteriin; onni suosi heitä sitä paitse siinä, ettei Tom sattunut olemaan kotonakaan. Tämä teaatterissakäynti sukeusi heille mitä viehättävimmäksi pikku seikkailuksi.
"Ennen hämärää täytyy meidän ehtiä kotiin." "Oh, ei hän meitä kuitenkaan kaipaa", vastasi Mathilda, pistäen neulan huiviinsa. "Voimmehan mennä jo nyt kohta." "Teillä on aina jotain esteitä, Aino neiti", vastasi ylioppilas. "Minullako?" kysyi Aino ja seurasi sitten. He kulkivat vähän matkaa pitkin tietä, poikkesivat sitten siitä ja astuivat yli peltojen. Siellä oli mies kaivamassa maasta perunoita.
VALTER. Oikeastaan ei sillä nyt niin hengen hätää olekaan. Voimmehan keskustella aluksi jostain muusta. Minua niin kummastuttaa tämä muutos teissä. Että todella puku saattaa vaikuttaa niin paljon. Sitä en olisi uskonut. KERTTU. Te liioittelette, Valter. Muutos ei mahda olla niin suuri. Taikka saitte minusta kenties äsken väärän kuvan? VALTER. Niin pahus hänet tiesi suokaa anteeksi.
KIRJURI. No, koeta nyt unhottaa nuo pahat sanat. Mutta kun tekee semmoisen äkkiarvaamattoman huomion, minkä minä vastikään, niin HELMI. Minkä huomion? Sinä puhut arvoituksilla. KIRJURI. Ei se mitään ollut. Ja mitä siitä enää on puhumistakaan. Voimmehan sentään olla ystäviä, yhtä hyviä ystäviä kuin ennenkin eikö niin? HELMI. Sinä olet todellakin kummallinen!
Hän hymyili onnellisena kuin lapsi. Nainen seisoi murheellisena pää kumarruksissa. "Ja sitten tarjosin minä teille lasin viiniä eikö niin? Sen muistan niin hyvin. Kas, onhan meillä tässä sherryä. Voimmehan siis tehdä niinkuin silloin." Hän otti karafiinin vapisevaan käteensä ja kaatoi viiniä kristallilasiin. Se kimalteli kuin sula kulta. "Kas tässä. Juokaa!" "Kiitoksia, en." "Miksikä ette?"
Lähetyskunnan mukana lähtee luonnontieteellinen retkikunta Algeriaan, ja arkkiaatteri esittelee minua sen johtajaksi. Ja mihinkäs minä jään? kysyi Eriika miltei itkien. Tule mukaan! Minäkö? Entä lapset? Se on totta; en tullut lapsia ajatelleeksi. Mutta voimmehan viedä ne äitini luo siksi aikaa.
"Minä annan vielä Haikolan uudelle isännälle sen lehmän, jonka eilen täältä 30 markalla huusin", sanoi eräs Leppiniemen velkojista. "Ja minä sen vanhan laukin, joka nousi vaan 50 markkaan", sanoi toinen. "Ja minä annan yhden tynnyrin ohran siemeniä", sanoi kolmas; "voimmehan nyt vähän kuki uhrata, kun olemme saaneet niin edullisen kaupan Leppiniemen maalle".
Voimmehan me, veliseni, sinä ja minä, todistaa, kuinka kuuliaisesti hän minun kehoituksestani suostui siihen, että Ramorny tuon Curfew-kadulla tapahtuneen yömelun tähden tulisi erotetuksi hänen palveluksestaan".
"Ei, he eivät saa tietää, että te olette käynyt täällä. Mutta myöskin heidän täytyy olla varoillaan, ja voimmehan kaikki mennä linnaan." "Nuolenkärki tietämäs näkemäs kaikki, ja Kesäkuu tulemas puhumaan nuoren keltanaama-ystävän, ei miesten kanssa. Jokainen sotilas pelastamas päänahkansa. Kesäkuu nainen, ei puhumas miesten kanssa."