Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
»Huomaa», sanoi kuningas käskevällä äänellä; »sinä et ole silmänräpäykseksikään poistunut tältä vahtipaikaltasi olkoon se sinun vastauksesi enollesi sekä muille kumppaneille ja kuules, vielä paremmin sitoakseni sinun muistisi annan sinulle nämät kultavitjat», näin sanoen hän viskasi hänen käsivarrelleen sangen kalliit vitjat. »Jollen käykään koreana itse, niin kuitenkin niillä, joihin luotan, on aina varaa kilpailla parhaittenkin kanssa.
Näin riisuttuaan pois päällysvaatteensa, oli hänellä päässään verka-lakki ja yllänsä nahkareunuksinen takki tumman sinervästä sametista sekä jonkunmoinen jakku ruskeasta villakankaasta, jalassa mustat saappaat ja vaaleanpunaiset pauloitetut housut; vyöllä, joka oli sinistä Ranskan silkkiä, rippui laukunnäköinen kukkaro Cordova'n nahasta ja kaulassa oli Pyhän Mikaelin ritariston vitjat.
Enimmäkseen katseli Martti eteensä ... kenkäinsä kärkiä ... ja liivejänsä, joiden päällä välkähteli vaskiset kellon vitjat. Martti oli maalta tullut, puolen vuotta opissa ollut ... suutarin opissa. Alusta alkaen oli hän tarkka ollut, ei tuhlannut penniäkään, mutta nyt vasta niitä oli sen verran varoja kertynyt, että niillä oli kellon saanut.
Hän oli ollut kauan kyllä suuressa maailmassa, toivoaksensa takaisin tuohon pieneen... Akka Helmer käveli siellä tyhjässä rakennuksessa enemmin automatin, kuin elävän ihmisen näköisenä. Tapahtuu joskus, että elämän kellon viisarit putoavat pois, vaikka kello sentäänkin jatkaa käymistänsä; mutta turhaan. Kuitenkin, sen täytyy käydä, niin kauan kuin vieteri vielä on jänteissä ja vitjat pitävät.
He hiipivät nyt niin hiljaan kuin mahdollista oli vankkurien luo; toisen irroittaessa vitjat vankkurinaisasta, riisui toinen hevoset valjaista. Sitten ottivat he ohjakset varovaisesti Juhanin kädestä sekä nousivat hevosten selkään, jotka nöyrästi tottelivat heitä ja menivät syvemmälle metsään, varsat perässä.
Mutta kun he tulivat paikalle, missä vankkurit seisoivat, lakkasivat he laulamasta, ja molemmat viittasivat sormellaan makaajiin päin, nauroivat ja kuiskuttelivat keskenään. »Mutta käykö se päinsä?» sanoi toinen. »Käykö päinsä! Tulehan, niin hiivimme sinne!» He hiipivät niin hiljaa kuin osasivat vankkurien luo, ja toisen irroittaessa vitjat vankkurin aisasta toinen riisui hevoset valjaista.
Mutta ei hän sitä joutanut ajattelemaan, vaan työntäytyi kaikin voimin eteenpäin ja tahtoi päästä... Mutta silloin taukosi soitto yht'äkkiä ja hajotessaan vei väki Marttiakin vähän matkaa mukanaan... Silloin muisti hän yhtäkkiä kellonsa... Se välähti kuin salama hänen mieleensä... Hän haparoi vitjojaan... Vitjat riippuivat irrallaan koukussaan... Hän kiidätti kätensä vasempaan liivintaskuunsa...
Juanitaksi oli vanhus nimittänyt häntä... Juanita... Hän oli ollut lumoavan kaunis, kun hän eilen katsoi häneen... Ja nyt tänään, kun hän vitjat kädessä viittasi hänelle ... ylösnostetuin käsivarsin, ja hymyili samalla!... Kaikkien maailman naisten pitäisi olla mustasilmäisiä siitä tulisikin jotakin toista kuin tuo ikuinen sinisilmä maitosekoitus siellä pohjolassa!
Yht'äkkiä oriini pelästyi ja sivutseni suihkaisi reki niinkuin noidan nuoli. Minä siunasin ja tein ristinmerkin. Mutta sen ennätin nähdä, että re'essä istui nuori mies ja sini-huntuinen neiti. Miehen kaulasta riippui hopeiset vitjat". "Se oli Pohjan-piltti", puhkesivat yhteen ääneen Pouttu ja Kurki.
MEFISTOFELES. Solet, sormus, vitjat suuhun suisti, Kuin tyhjää vaan ne alas luisti. Ei kiitellyt ees enemmin, Kuin saanut ois korin omenoita, Lupas heille taivaan armoloita, Jost' eukon miel' oli hartahin. FAUST. Ja Kreeta? MEFISTOFELES. Ei tiedä rauhaton, Mit' tahtois tai mitä tehtävä on.
Päivän Sana
Muut Etsivät