Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Kukkaset kummulla riutuen räytyy, Lehtensä, päänsä ne luo alas-päin, Lintujen laulun jo tau'ota täytyy, Nuutunut ilma se painavi näin. Kärpäset, paarmat ja muut samanlaiset Nyt ilo-virttänsä vinkuvi vaan; Riivatun kiihkeät nuo itikaiset On veren nestettä kaivelemaan. Ukkosen entehet kyll' ovat varmat, Kastetta nyt koko maa janoaa.
Mut hän näkyy, saapuvi, vallill' on, lipun vierehen seisahtuu; vaka silmä; ja kirkas otsakin on, jalo kantavi häntä Bijou, ja hän liikkumatt' istuu, seutua vain näköputkella tarkastain. Ja kaukaa siinä hän huomaitaan, tuhat kaatoi, ken hänet kaas, ja tykkien paukkina kiihtyy vaan vihollisten puolella taas, yhä luoteja vinkuvi ympäri pään; hän ei vilkuta silmääkään.
Pian pursi ol' pieninä pirstaleina, ja ystävät huonoina uimareina ne hukkui helmassa synnyinmaan. Mun myrsky Seinelle kantoi vaan. Mä nousin taasen purtehen uuteen, on toverit uudet ja kaukaisuuteen mua kantaa vierahan virran vuo. Koti kaukana! Rintaan se tuskan luo. On jälleen nauru ja laulu huima, alus ryskyy, vinkuvi tuuli tuima. Pois viime tähtönen uinahtaa. Oi tuskaa! Kaukan' on kotimaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät