United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Kyllä », vastasi toinen ja yski selvittääkseen ääntään. Laiva vihelsi kolmatta kertaa. Kaikki kolme tekivät liikkeen, kuin heihin kaikkiin olisi yht'aikaa sattunut sähkötäräys. Knut otti isänsä käden ja kuiskasi: »Hyvästi, isä, kiitoksia kaikesta » Vanhan Holtin vapisevilta, verettömiltä huulilta ei tullut ainoata ääntä.
Semmoisia kastagnettiä, nastoja, joilla ne lyö tahtia, niin että tulta suitsuu ... ja sielu käännäkse ruumiissa!... Ne ovat puusta, näetkös kovasta kiiltävästä puusta... Vaan tuommoinen mustasilmä panee tulta niihin, että ne helähtävät ... helähtävät, poikaseni!" hän vihelsi sävelen.
Laskin heidät, mutta ajatukseni olivat niin sekaisin, että sain heidän lukunsa melkein kaksinkertaiseksi ja vastasin: »Viisitoista.» Alan vihelsi. »No niin», sanoi hän, »sille ei mitään mahda. Kuule vain nyt mitä sanon. Tästä ovesta, jossa päätaistelun luulen syntyvän, pidän minä huolen. Sinulla ei siinä ole mitään tekemistä.
Konstaapeli koetti viedä Jaanan joukon lävitse. Kuului pilkallisia huudahduksia. Konstaapeli suuttui ja veti sapelinsa. Ihmisjoukko väistyi vähän, mutta kasvoi pian kaksinkertaiseksi. Konstaapeli vihelsi ajuria. Mutta ihmisten läsnäolo oli rohkaissut Jaanaa. Mitä oli konstaapelilla hänen kanssaan tekemistä? Miksi hän ei saanut mennä kotiin? Hän tunsi itsensä tuiki viattomaksi.
Tuolille istuen tuijoitteli hän kulmat rypyssä ja käsi leuan alla, oieti yhteen paikkaan. Kirja-Tiitsu rämisteli sillä aikaa kymmenellä sormella akkunan ruutua ja vihelsi erään tutun juomalaulun sävelmää.
Kääpiö vihelsi uudestaan ja kutsui niin aukosta esiin kumppalin, joka rumuudessa veti hänelle vertoja.
Antti vihelsi auton, auttoi tytön siihen, nousi itsekin ja odotti määräystä, minne ajettaisiin. Hänen päähänsä pälkähti jo sekin ajatus, että tyttö ehkä oli ruvennut voimaan pahoin ja tahtoi häntä kotiin-saattajakseen. Minne ajetaan? hän kysyi. Minne? kysyi Betty, ikäänkuin kummastuneena niin typerästä ja yksinkertaisesta kysymyksestä. Tietysti teidän luoksenne.
Minä näin ihan selvästi, että se jo lähestyi ja aikoi istua minun viereeni. Kuinka epämiellyttävää! Ajatteles, jos se olisi tullut minulta kysymään tuota, mitä ne nyt aina kysyvät: kuinka on sielunne laita? vai mitä se onkaan. Mitä ihmettä minä olisin sille vastannut! Hyi! Samassa laiva vihelsi, ja niemen takaa näkyi virran suu ja kaupunki, viimeinen ennen laivan lähtöä Suomesta.
Savutorvessa kävi savu sakeammaksi, höyrytorvessa melu yhä enemmän korviasärkeväksi, komantosillalta kuului tuon tuostakin käheä ääni. Kuin Knut oli saattanut viittoihin käärityn naisen alas salonkiin, nousi hän yhdessä isän ja Pietarin kanssa yläkannelle, jonne sulava lumi muodosteli lukemattomia puroja. He astuivat äänettöminä edestakaisin. Höyrypilli vihelsi toisen kerran.
Noo, hän oli kaukainen sukulainen minulle..." "Täällä Barcelonassa?" "Niin hän on joutunut tänne sattumalta hän on oikeastaan jonkunlainen serkku ... hyvin kaukainen..." "Ymmärtääkö hän norjankieltä?" "N niin, hiukan ... ainoastaan vähän... Vaan ei ole tarpeen, että lavertelet nähneesi meitä yhdessä, et kellenkään nokalle laivalla!..." "Ymmärräthän!" Hän vihelsi vähän.