Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Viheltäkää sille näin» hän vihelsi omituisella tavalla »ja huutakaa sen nimeä, niin se tulee teidän luoksenne. Täällä on sen suitset nuttuni alla hyvä, etteivät ne konnat niitäkin vieneet minulta, sillä ei Klepper tottele toisia suitsia.
Antista oli eroaminen katkeraa, ja kun tämä vapisevalla äänellä kysyi Pekalta, milloin hän aikoi palata takaisin, vastasi tämä: "En tiedä!" "Mihin nyt lähdet?" "Tuntureille, saareen menen; sieltä annan tietoja. Hyvästi, Antti!" Sitten hän vihelsi koirille ja katosi pian Antin näkyvistä. Pekan tullessa Vetalaisen luo oli jo kevät. Häntä tervehdittiin vanhana ystävänä.
Mummo tuli lähemmä, tarkasteli ja kysyi Vesalta: Kuka sinun isäsi on? Tämä vaikeni. Juntus vastasi toverinsa puolesta: Se on vallesmanni. Mummo pyöritti sormeansa, vihelsi ja epäili: Voi hyvä lapsi mitä sinä puhut...! Kenen vallesmannin lapset ne nyt kerjuulla käyvät...! Voi hyvä lapsi kun sinä valehtelet!
Miranda paikalla vihelsi pehmeästi ja astui ulos kirkkaaseen kuutamoon. Uroshirvi tunsi hänet, seisoi aivan hiljaa, kohotti valtavat sarvensa täyteen korkeuteensa ja kurkotti impeä kohti pitkäntaipuisan kuononsa, ystävällisesti haistellen.
Rakennusten ympärillä touhusi viisi tai kuusi ihmistä palavat tulisoihdut kädessä. »Nyt on James päästä sekaisin», sanoi Alan. »Jos nyt tässä olisi meidän sijastamme sotamiehiä, joutuisi hän hyvin tukalaan asemaan. Mutta arvattavasti on hänellä vahdit valtatiellä ja hän tietää varmaan, ettei yksikään sotamies tunne sitä tietä, jota me tulimme.» Sitten hän vihelsi erikoisella tavalla kolme kertaa.
Petteri katseli sitä ja lausui minulle: "On tämä toki iso laiva ... niin jotta ei keiku vaikka olisi myrskykin." "Niin!" lausuin siihen vienosti. Petteri osui huomaamaan laivan siivet ja selitti: "Kun se panee nuo siipensä pyörimään ihan täydellä höyryllä, niin pian se tästä Laatokan yli Pietariin pyyhkäisee!" Mutta jo vihelsi laivan pilli.
Silloin menivät he piiloon pitääksensä häntä silmällä ja eipäs aikaakaan, niin näkivät he kolmekymmentä sutta tulevan juosten, joista yksi tavattoman iso loikki suoraa tietä lumoojan luo hänelle liehakoitsemaan. Tämä vihelsi, kuten koirille ainakin, ja kävi niiden edellä syvään metsään.
Näin sanottuaan hän vihelsi hiljaa, ja samassa pujahti esille pieni poika vesakosta aivan kuin metsän peto. Hän oli puoleksi vaatetettu ruutuisella tartani-kankaalla, puoleksi alasti, laiha ja nälkää kärsineen näköinen. Päälaen ja kasvojen ainoana suojana päiväpaistetta ja pahaa säätä vastaan olivat hänen omat takkuiset hiuksensa, jotka oli nahkahihnalla kokoonsidottu.
Vihdoin matkalle lähdettyä vihelsi hän polskan nuottia iloisimmassa mielialassa. Makeissa ajatuksissa pitkitti hän matkaansa, sillä hänpä muka oli asettava uuden edusmiehen ja myöskin ansaitseva hyvän summan muassaan viemistä tavaroista.
Vähitellen nousi sumu yhä korkeammalle, eikä kestänyt kauan, ennenkuin kuljeksiva ritarimme oli niin kokonaan sumun sisässä, ettei voinut erottaa esineitä kymmenen askelen päähän. Hän huusi; ei kaikukaan vastannut. Hän vihelsi; ei vastausta.
Päivän Sana
Muut Etsivät