Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Se on pieni hiipivä rottanen, joka yöllä juoksi sun tiesi poikki, joka jokaisen portin alle loikki, niin arkana, että jälkeen sen kiven heittää joka poikanen. Ei rakkaus kehdoista unta nää ja hyveille se hymähtää. Salajuomarin lailla se säikkyilee: joku käytävän ovea liikuttelee, lasi pohjahan ja nopeaan!
Niityllä tuolla joutsenenpa alla Poikanen pieni valkotukka juoksi, Hän huvitteli kukkain poiminnalla, Ja perhoin jälkeen iloisesti juoksi. On riemu hällä, läksynsä hän taitaa Säntilleen kaikki, sanoi opettaja, Hän pitkin hypyin harppaelee maita. Miss' onkaan nuoren riemastuksen raja? Heleijaa! Missä näki puron, ojan, Sen poikki poika loikki innossahan.
Mahtoi olla koskessa kaloja, koska niitä jo näkyi alkavan saada haraamallakin. Olisi niitä näin ollen luullut riittävän muillekin. Mutta eivät ne vain satuttaneet purstojaan minun koukkuihini, vaikka niitä näin kutunsa edellä loikki ilmaan päivälläkin niin, että olisi voinut lennosta ampua.
Hän sen vuoksi totteli Taavin käskyä ja odotti. Mutta oli toinen, joka ei odottanut. Emo oli kuullut pienokaisensa avunhuudon. Hurjalla kiireellä, vaikka ääneti, se pehmeitä sammalpatjoja loikki huutoa kohti. Se joutui näkemään saman, minkä Miranda ja Taavi näkivät. Mutta se ei pysähtynyt aprikoimaan tai punnitsemaan, tekikö nyt viisaasti vai eikö.
Silloin menivät he piiloon pitääksensä häntä silmällä ja eipäs aikaakaan, niin näkivät he kolmekymmentä sutta tulevan juosten, joista yksi tavattoman iso loikki suoraa tietä lumoojan luo hänelle liehakoitsemaan. Tämä vihelsi, kuten koirille ainakin, ja kävi niiden edellä syvään metsään.
Silloin hän hurjasti tanssi ja loikki, riemuiten koston autuaallisesta esimausta. Ja hän ihaili puukkoaan, kuin metsästäjä uutta, oivallista pyssyä, riemuitsi kuuluisuudesta, jonka hänen käräjäjuttunsa herättäisi, lauluista, joita hänestä sepitettäisiin, hänen tekonsa olisivat »kau-he-ammat kuin kenenkään muiden»! Mitä se oli? Metsästä, jotenkin läheltä kuului virrenlaulu, ääni oli miehen.
Ja pian nosti Kailu häntänsä pilviä kohti, tömisti päätänsä ja rupesi ravaamaan ja vihdoin täyttä nelistä laukkaamaan. Matti kyllä sysäsi Kallen pois jalaksilta; mutta Kailu ei herennyt laukkaamasta. Päinvastoin yltyi se yhä kiivaampaan menoon, viimein loikki se pitkin tietä niin vihaisella vauhdilla että lumi pöllysi ympärillämme.
Kääpiö tirkistelee tuokion. Sitten pujottaa hän kouriinsa märät ja likaiset rukkaset, jotka kädessä hän taannoinkin loikki, ja heittäytyy jälleen käsiensä varaan ... alkaa sillä tavoin hypellä.
Mutta se tarvitaan taikaan... Jos ei ole, niin hae tuolta talosta, pyydä emännältä itseltään ja sano, että seppä lähetti. Mustalainen ei nähtävästi ymmärtänyt, mitä varten punonnaista tarvittaisiin, mutta ei hän myöskään uskaltanut kysyä. Mitä te aiotte? kysyimme me, kun mustalainen mennä loikki pellon poikki pihaan. Mutta seppä ei ruvennut selityksiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät