Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Kun kuningatar Kristiina matkusti vieraille maille, antoi hän lahjan kaikille paaseilleen. Minulle hän antoi tämän sormuksen ja se on vähintään tuhannen talarin arvoinen. Nyt me lyömme vetoa. Jos Jaana povaa niin, että minä joskus tulen rakastamaan ketään muuta kuin sinua, saat sinä tämän sormuksen.
Minä lyön vetoa, että vallasväki nyt parhaillaan on tuolla alaalla Rödeby'ssä, virkkoi neiti Attalie, kun on kerran elänyt maalla, niin ei unohda tuota vapaata luontoa. Niin, neitiseni, me puhuimme vapaasta luonnosta, mutta se oli ihmisestä, jolla oli mieli, vapaa kuni luonto. Neiti hymyili.
Lyön vetoa kymmenestä putelista vanhaa renskaa yhtä rikkinäistä saapasta vastaan, että tuo pieni, valkea kätönen paljon mieluummin hyväilisi ritarin poskea kuin yötä ja päivää sormeilisi rukousnauhaa. Nunna veti jo pois kätensä ja näytti epäröivän. Keimaileva kapteeni alkoi jo pelätä pahoja seurauksia keikailustaan.
Hän oli päättänyt parantaa huonoja asioitansa uudessa maailmassa ja oli onnellisesti saapunut sinne tyttärensä Helenan ja Lovisan sekä sisarensa pojan Silman'in kanssa. Vielä oli laivalle tarpeeksi tuulta, vastustaaksensa virran voimakasta vetoa; mutta perämies, joka monta kertaa oli heittänyt laskinluodin, ja pohjaa tarkastellut, katseli turhaan rantaa, huomataksensa laivan liikuntoa.
"Ei, se on se mies, joka viheltää", sanoi Kalle, "hän, se musta, joka istuu peräpuolella. Ja lyönpä vaikka vetoa sen päälle, että arkussa on hevonen". "Se on kyllä mahdollista, poikaseni" sanoi Witt. "Ei tässä tiedä oikein mitä ajatella. Kuinkas sanoi Fiia Schult: joko se on tonttu taikka meidän Juhani, niin on paholaisella kuitenkin sormensa pelissä".
Isä ja poika olivat nousseet lattialta. Tapani oli vihasta kalpea, hänen huulensa värisivät. "Tule poikaseni, meidän seuraamme", virkkoi toinen tulleista. "Olemme lyöneet vetoa, kumpiko meistä ennen kuolee ja nyt juomme sen vedon". "Hahhaa!" nauroi Hannu. "Kuka sitten vedon maksaa?" "Se, joka enemmän aikaa elää", naurahti Aappo, joka äsken oli puhunut.
Hyppäsin hypyn jaloilla, Kävin kärpän kämmenellä, Siistiä tavottaessa, Kunniata pyytäessä; Saanut en kurja kunniata, Raukk' en lempiä tavannut, Vaikka vuoret vierettäisin, Kalliot kaha panisin. Kun ma voisin vielä vuoen. Tuskaksi minun tulevi, Pakoksi minun panevi, Tätä orjana oloa, Vierasta kiven vetoa Kivi kiskoi harteheni Paasi paitani repäsi.
No, no, älkää punastuko, pikku tyttö hupsu, minä lyön vetoa, ettei hän sitte enää huoli muista makeisista". Tyttö parka näytti istuvan kuin okailla tämän puheen aikana.
Sanat eivät ole itsessään mistään arvosta, mutta aatteessa on jotain, joka minusta oli omituista ja teki niin syvän vaikutuksen minuun että päätin kopioida runo itselleni, ja tämä jäljennös on tavalla tahi toisella joutunut lehtien väliin yhteen niistä kahdesta kirjasta, jotka otin mukaani kotoa." "Mitä kirjoja ne ovat? Minä panen vetoa siitä, että ne ovat runoelmia " "Väärin arvattu!
Meni näet sitten lyömään vetoa Kantolaisen kanssa, kun Kantolainen väitti, ettei Raamatussa niin ole.» »Mutta mitä hittoa ne tuolla kylässä noin huutavat, oikeinko ne varustelevat niin kuin sotaa?» virkahti Lukko katsellen kylää kohti, mistä hämärässä vielä erotti liikehtiviä ihmisiä ja kuului hajanaisia ääniä.
Päivän Sana
Muut Etsivät