Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Mutta miksi hän ampui sinua? Hän luuli, että minä tahdon ampua häntä. Hän näetkös rupesi hävyttömästi kosimaan niin, katsos sinähän et tiedäkään, että minä olen kihloissa. Olen vähän kuullut. Kenen kanssa? Se on yksi Ingrid Vestlund. Kuka se on? On vaan. Kuka hänen isänsä on? Se on tullivahtimestari ja Ingridin äiti on kuollut. Kyllä minä näytän sen sinulle. Kuinka kauan viivyt?
Kun neiti Vestlund ei saapunut enää asemasillalle, rupesi Gabriel häntä muualta hakemaan, tapasi pari kertaa iltamassa, mutta aina oli hän yhtä ynseä ja karkoitti yhä Gabrielia luotaan. Gabriel ei sittenkään uskonut, vaan seuraavana päivänä erään pahan kohtauksen jälkeen meni suoraa päätä hänen kotiinsa. Neiti Vestlundia ei ollut kotona.
Mitä mitä tämä nyt taas on! sanoi hän niinkuin olisi jatkanut eilistä toraa ja huomaamatta isäänsä. Tullivahtimestari oli todellakin siepannut jostakin kepin ja tuli nyt uhkaavasti esille. Niin. poika, mitä sinä täältä oikein haetkaan, alatko laputtaa Mutta silloin neiti Vestlund purskahti itkemään ja otti Gabrielia kädestä. Kyllä se on niin, pappa, kyllä se on niin, puhui hän nyyhkyttäen.
Silloin neiti Vestlund yhtäkkiä taas tulistui. Tuommoiset temput saatte jättää sikseen. Ei sormellakaan, sanon minä! Anna anteeksi, sanoi Gabriel nöyränä kuin vuona, huomattuaan, että Ingridin silmiin oli tullut kyyneleitä. Enhän minä, leikillähän minä vaan. Mutta sano nyt, onko niin, että sinä itse tahdot viivytellä? Ja minusta on sama vaikka herra jäisi suutariksi.
Gabriel loisti. No, olisit kohta sanonut, jos se niin on, minä luulin, että mikä mies se on Neiti Vestlund esitti nyt Gabrielin papalleen, sanoi täydellisesti hänen etu- ja sukunimensä ja minkä pitäjän papin poika hän oli. Gabriel ei voinut kyllin ihmetellä, mistä hänen morsiamensa oli nämä tiedot saanut.
Niinkuin sanoin, toinen elämä tästä nyt alkaa, alotteli Gabriel uudestaan. Minä aijon, no, se on sama mitä aijon, pääasia vaan, että saat nähdä, että ihan toista tästä nyt rupee tulemaan. Neiti Vestlund oli katselevinaan pilviä tai puunlatvoja, joissa hän arvattavasti huomasi jotain tavatonta.
Aikomukseni on jatkaa lukujani ja suorittaa ylioppilastutkinto. Ja mitä toimeentuloon tulee, niin eipä se mitään vaikeata ole, kun kerran osaa kirjoittaa ja muutenkin Tästä minun täytyy mennä, sanoi nyt neiti Vestlund ja ojensi kätensä koria ottaakseen. Gabriel näki nyt, että leikit olivat kaukana. Neiti Vestlundin silmäluomet olivat paisuksissa ja silmät pyöreinä ja pieninä.
Tässä virassa Gabriel sitten pysyi kaksi vuotta ja olisi tyytynyt pysymään kauemminkin, ellei olisi rakastunut erään tullivahtimestarin tyttäreen, Ingrid Vestlundiin Turussa. Neiti Vestlund rakastui myöskin, mutta ei suinkaan niin, että olisi hellittänyt vaatimuksiaan tavallisen lämmittäjän suhteen. Ei.
Mutta vaikka neiti Vestlund ei yhtenäkään iltana junan tullessa katsahtanut enää ylös, niin Gabrielin ja hänen välillään kuitenkin oli niinkuin kummaltakin puolelta puhuttu lämmin sana, joka merkitsi: sinua, yksinäinen ihminen, minä suojelen ja hoidan, älä ole milläsikään, sinulla on ainainen turva minussa.
Ingrid katsahti häneen epäilevästi. Niin, niin, eikö minulla voi ollakaan mitään tärkeitä asioita, sanoi Gabriel koettaen lyödä leikkiä ja edeltäpäin voittaa Ingrid puolelleen. Katsos nyt, ja kuuntele tarkkaan, mitä sinulle sanon. Koko tämä minun nykyinen tuumani koneenkäyttäjätutkinnon kanssa on pelkkää hullutusta. Vai niin, sanoi neiti Vestlund lyhyesti, oikasihe ja jäykisti kaulansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät