Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
"Mitäpä siitä, yksi koski vie niin monta, toinen näin monta... Monta on vielä kovaa kuohua edessä... Kenpä tietää, kuka meistä niihin jää... vaikka ei yhtään tästä joukosta kaupungin viinoille joutuisi. Niin miehiä menee, ja toisia astuu sijaan... niin virtaa elämä eteenpäin, eikä meitä kauan missään kaivata. Työnnetäänpä vesille, miehet!" He saivat lauttansa vesille.
Eräät kauniit, objektiviset elämänkuvat, kuten Huutolaistyttö kehdon ääressä, Nukkuvalle tytölle vuoristossa, samoin historiallinen runosikermä Valdolaisista viittaavat jo Väljemmille vesille, Kasimir Leinon seuraavaan runokokoelmaan. Ristiaallokon syvästi tunteellisessa alkurunossa hän oli lausunut liikuttavimman hyvästi-jättönsä lapsuutensa romantiselle taika-maailmalle.
Tunnen siitä kellarin pimeydestä, missä edelliset kuukaudet sain elää, päässeeni jo koko lailla väljemmille vesille. Tavaksemme tulee tämän jälkeen kutsua naputusta sähkötykseksi sekä W.C:tä telefooniksi. Istun taas eräänä päivänä työni ääressä, toverini naputellessa Vuoksen kanssa. Tam toshe finn! lausuu toverini ja viittaa lattian alle.
Jokivarsilla ja Iiksensuolla olivat heidän heinäniittynsä. "Kalanpyynti ja karjanhoito olivatkin Päiviläisten pääeläkkeet. Rasvasena kiehui heidän kattilansa pitkinäkin talvina. "Mahtava oli myös toinenkin heimo, Monolan muhkea väki. Metsä silloin äijän antoi. "Talvikaudet suksillansa samoilivat Monolan miehet kaikki sisämaitten selkäset aina Ilajan rajoille sekä suuren Pielisen vesille asti.
"Ole vaiti, kyllähän kauppamies jaksaa yhden lampaan maksaa", tuumaili Martti. "Maksaa se tyhjää", epäili Reeta. "Mikäs se on se pakko", sanoi Martti. Sitte täytyi Marin hakea pihasta vasu ja siihen pantiin lammas aivan semmoisenaan kuin se oli. Illemmalla nähtiin sitte Haapapuron rannasta lähtevän pienoisen venheen vesille.
Mutta väljemmille vesille, ulkopuolelle kaislikon en ollut mennyt enkä halunnutkaan mennä, sillä vaikka kielto tavallaan olikin käytännössä kumottu, oli se kuitenkin olemassa ja saattoi milloin tahansa astua uudelleen voimaan kaislikon sisäpuolellakin.
Ajattele aurinkoa, Joka aamua odotti, Päästäksensä päilymään Maan vesille, viertomaille, Maan saloille, sammalille, Eläimille, ihmisille. Tuota toivoi ja odotti. Mut oli ylennyt maasta Inha usva taivahalle. Se pimitti päivän silmän, Aurinko sumuhun nukkui. Niin on mieleni minunkin, Unelmani usvan alla. NUORI JOUKO. Pelkosi on joutavata, Turinata tuhman linnun.
Mä tahdon laulus kuunnella ja sille muodon antaa Oi, jospa vain mun ääneni vois merten halki kantaa, Vapauden laulun laulaisin mä lahden soutajille, Mun laulu heidät tenhoais vesille väljemmille! En tiedä onko kangastus tuo maa, min nään mä tuolla, Vaan sinne tahdon, vaikka mun ois pakko tielle kuolla!
"Kiitos, kiitos!" ja lukkari istui penkille. "Onko lukkari niin varahin liikkeellä tänään?" "Niin, minä aioin lähteä pienelle kalastusmatkalle vesille täällä pohjoispuolella, aioin minä puh! on lämmin kävellä tänä päivänä", ja lukkari pyyhki nutunhihalla otsaansa. "Sinulla on kaiketi jano, minulla ei ole muuta tarjota, kuin rieskamaitoa".
Se oli istunut veneessä takaperin ja hävisi nyt mereen vaahtoisten aaltojen ryöppyessä sen ympärillä. Tämän jälkeen vene helposti liukui vesille. Mutta kaukonäkijä katsoi poikaan ja sanoi, että sitä hänen ei olisi pitänyt tehdä. Poika kuitenkin nauroi kuten ennenkin, arvellen, ettei sellaiseen ole uskottava.
Päivän Sana
Muut Etsivät