Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Onhan minun mahdoton rakastaa niitä, joiden edelle minä pyrin; sillä mahdoton on minun yhtaikaa sekä toivoa heille kaikkea menestystä että toivoa heidän joutuvan tappiolle. Koska en voi kilpailla veljeni kanssa, jota rakastan, niin en voi, noudattaen Isän tahtoa, kilpailla niidenkään kanssa, joita minun tulee rakastaa niinkuin veljiäni.
Näin heissä omia veljiäni ja sisariani, omia vanhempiani ja lapsiani, lihaa lihastani, verta verestäni. Täällä havaitsemani inhimillisen kurjuuden mätä ei loukannut enää ainoastaan tunteitani, vaan synnytti minussa sellaisen sieluntuskan, että minun täytyi huokailla ja valittaa. En ainoastaan katsellut, vaan tunsin ruumiillistakin tuskaa kaikesta, mitä näin.
Nuoren on ikä edessä Oppia osaamatonta. KULLERVO. Kaikkiko mua vihaavat? Siskot, veljet, taattonikin, Sukuni, jota sureksin! Sinä yksin, äiti armas, Ystäväni muit' ylinnä. Annas, lyön lihattomiksi, Luuttomiksi kurjat luhdon. Karkaa isänsä kimppuun; Armi menee väliin. Pois välistä! ARMI. Sun sukusi! KULLERVO. Ei ole sortajat sukuni, Väärät miehet veljiäni. Väisty, äiti! ARMI. Mut isäsi!
Edelliset ovat kaikki veljiäni ja sisariani ja minulle on vallan yhdentekevää, ovatko he kreivejä ja kreivittäriä vai lauttaajia ja työmiehen vaimoja; jälkimäisten kanssa en tahdo olla missään tekemisissä muuten kuin taivuttaakseni heidät Jumalan puoleen!" No niin, niin selviä todisteluita vastaan ei voinut mitään väittää.
Siitä Matti Laurin poika, Viisas Wiipurin isäntä, Pani Wiipurin avaimet Kultaiselle luotaselle: "Venäläinen veikkoseni, Karjalainen kaunoseni! Jätä vielä heikko henki, Elä murhalla murenna, Ammuit taaton, ammuit maammon, Ammuit viisi veljiäni; Ota kultia kupilla, Hopehia puolikolla, Oman pääni päästimeksi, Henkeni lunastimeksi."
"Jalosukuinen Vinitius minut kyllä tuntee. Olen lesken poika, jonka luona Lygia asui." "Ja kristitty?" Poika loi Vinitiukseen kysyvän katseen, mutta huomasi Vinitiuksen vaipuneen rukoukseen, nosti päätään ja vastasi: "Niin olen." "Kuinka sinä pääset vankilaan?" "Tarjouduin, herra, kantamaan ruumiita. Tein sen vartavasten auttaakseni veljiäni ja saattaakseni heille viestejä kaupungista."
ELISABETH. Petytte, veli Gloster; kuningas, Omasta ylhäisestä tahdostansa Eik' armoon-pyrkijöiden yllykkeestä, Varoen sisäist' ehkä kaihelmaanne, Jot' ilmaissut on ulkokäytöksenne Mua, lapsiani, veljiäni kohtaan, On teitä kutsuttanut, tiedustaakseen Vihanne syytä ja sen poistaaksensa. GLOSTER. Vihani? Kuin? Niin tärviöll' on mailma, Ett' öyhkää tiiti, missä arkoo kotka.
Miihkali katsoi, osasiko tyttö tulla toimeen ilman johtoa ja neuvoa, mutta hyvin se työ näkyi sujuvan, ja hän sanoi: »Teillä on vahva ja vakava käsi.» »Salo tekee honkansa pitkiksi ja väkensä vahvoiksi.» »Ehkä olette hyvinkin tottunut valamaan luoteja?» »Auttelin minä isääni ja veljiäni, ennenkun läksivät sotaan.» »Teidän miehet siis olivat hyviä metsästäjiä.» »Niinkuin kaikki karjalaiset.»
"Valkoihoisia en ole hyljännyt", Kivisydän vastasi päättävästi, "intialaiset siinä pettyvät, minä olen vannonut valkoihoisia veljiäni suojella, ja olenkin heitä puolustava voimieni mukaan". "Tiikerikatin käskyt ovat sitä vastaan!", huudahti yksi päälliköistä.
Päivän Sana
Muut Etsivät