United States or North Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän oli haalinut eloa sen verran kuin hänen vähät varansa myönsivät. Niitä hän sitten naulottain ja leivisköttäin myödä kitkutteli, kiskoen kolmekymmentä penniä naulalta. Hänen luokseen oli tuo ukko mennyt saamaan velaksi jauhoja edes jonkunkaan vellin suuruksiksi. "Vai velaksi! Sinulla on entistäkin velkaa kymmenen markkaa ja nyt vielä velaksi. Millä luulet entisen velkasikaan maksavasi?

Mutta ne "neuvokset" eivät ole siihen tottuneet eikä heillä ole siihen mitään pakkoa. Hallituksen olisi pitänyt panna ehdoksi: "Anna velaksi sinun lähimäiselles, niin sinulle myös velkaa annetaan." Mutta onko meidän viranomaisilla kymmenettä osaa sitä ymmärrystä kuin niillä on palkkaa? Tähän suuntaan hän nyt puheli. Miten lie sitte Helsingissä kieli ohennut.

Maista veli, vaan maksakin! Anna minulle viiden pennin edestä! Minulle kymmenen! Anna minulle viidenkolmatta pennin edestä! Säästä minullekin markan edestä! Se oli Ralle. Eipä jäänyt paljon jälelle tavaraa Juusolle ja aina yhä joku osti. Anna minulle yksi ilman edestä! pyysi joku. Kenkki on kuollut ja ilmanannista sakotetaan! vastasi Juuso. Anna minulle viidenpennin edestä velaksi!

Lopuksi kaapattiin asia mikä tahansa, kunhan vain saatiin viskata syytös toista kohti, ettei mitään olisi velaksi jäänyt. Riidan perästä koetti vaimo hommata jotakin työtä, vaan ei siitä tullut tuon parempaa. Ulkotöihin ei päässyt ja vaikea oli saada kotitöitä. Jos joskus saikin sitten, niin ei se päässyt valmistumaan, niin että teettäjä nouti työnsä keskentekoisena.

Onko opintomatkailijoita koskaan käynyt täällä? Hm. Vai opintomatkailijoita! Minusta ei tahdo kukaan oppia, kaikki pitävät minua paljaana työhulluna. Silloin kun tulevat ruistynnyriä, kahta tai kolmea tahtomaan velaksi, sanovat minua isännäksi, mutta kun sen ovat saaneet, sanovat minua vain Moosekseksi, sanoi isäntä ja lähti kävelemään kotiinpäin, missä pojat jo kilpaa juoksivat saunaan.

Siirappimällejä. Niin velaksi? No kun et tahdo antaa, niin elä! Elä häntä kalanhäntä suuhuni lennä! Tunteehan kamssukin leikin! Koetin vaan malttiasi. Niin viidentoistako pennin edestä? Siinä on ja saat yhden vielä kaupantekiäisiä! Minulta saat lainaan sen viisitoista penniä, niin voit Juusolle heti maksaa, tarjoili Ralle velanottajalle. Minulle se on sitä parempi, kuta pikemmin.

En kellekkään luovu oikeudestani. Mitä myymiseen taas tulee, se on aivan toinen asia." "Sama se!" Kilian vastasi, "kuinka paljon?" "Tuhannen florinia." "Suostutaan. Uskotko sanaani vastaan velaksi?" "Sinäkö sitä kysyt, Diesbach! Vaan tiedä toki, ett'en minä ele vähemmin jalomielinen, kuin sinäkään. Nuo lunnaat eivät jää minun käsiini.

Mutta yksi asia vielä. Jos vain tahdot, niin saat minulta velaksi leipää. Tunnenhan sinut sen verran. Maksat sitten kun voit. JOHANNA. Tuhannen kiitosta! Nyt kun minulle tulee työtä, voin sen ehkä piankin suorittaa. VAPPU. Kas tässä on puoli leiviskää. Anna minä panen sen tuohon vaatteeseen. JOHANNA. Jumala palkitkoon sinulle hyvyytesi minua kohtaan, Vappu.

"Kierilän herra ei ole juuri aivan paha mies", sanoi vanha isä. "Koitappas puhutella häntä. Ota kaikki, mitä saat rahoja kokoon, ja loppua velaksi". "Mitä minä saan kokoon? Tuskin neljää sataa markkaa". "Minulla on myös sata markkaa". "No, heikkarissa! Saisinhan minä sillä tavalla neljänneksen kokoon". Ja sitten ruvettiin rahoja kokoamaan, ja saatiin viisisataa markkaa.

Hänen suuri omaisuutensa oli siten vähitellen huvennut. Hänen maatilansa oli työmiesten puutteesta rappio-tilassa ja sen vuoksi hän oli pakotettu ottamaan suuria summia velaksi; vaan häntä ei peloittanut se ajatus, että hän pian joutuisi häviölle. Hispanialaisen kansan huolettomuus ynnä kyllääntyminen hyödyttömään elämään oli tehnyt hänet tunnottomaksi uhkaavaisen tulevaisuuden suhteen.