Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Vanha mies! Ihan on näet ottanut laillisen eron koko Anna Liisasta.» Itse Variskin siunaili siihen: »No kyllä se villitsijä saa vakaankin miehen vietellyksi, kun kerran sen verkkoon joutuu. Niinkuin nyt se Ihalainen ja Vatanen! No saa se villitsijä pään nurin.» Mutta nyt riemastui Kenonen. Nuoruuden rakkaus leimahti hänessä. Hän jo kysyi: »Jäiköhän se Anna Liisa muuten hyviin voimiinsa?»
Eivät näet ole juoneetkaan sen jälkeen kun löivät humalassa sitä Niirasen tytön isää ja saivat maksaa sovinnaisiksi sen katkotuista kylkiluista neljä lehmää. Ne näet katkoa ruhjoivat siltä neljä kylkiluuta, tämä Ihalainen ja Vatanen.» »Vai eivät ne sen jälestä ole juoneet. Johan siitä on kolmattakymmentä vuotta», kummeksi Miina. »Eivät.
Kun asia ei ruvennut sillä lailla edistymään, teki Vatanen ruton päätöksen ja sanoi: »Sitähän tässä minäkin ajattelin, jotta otetaan se lähtiessä, niin saa tyhjäksi pullon, jolla voi tuoda häiksi.» Antti vähän väkisteli näön vuoksi, mutta lopulta myönnytti: »Ka kun sinä nyt sitä niin tyrkytät, niin eipähän tuo nyt viisasta miestä muutama ryyppy sen hullummaksi tehne.»
Kukkonen jatkoi: »Ainoastaan siellä Onkamon Kinnusessa minä olen sattunut näkemään vielä suuremman tuvan.» »Ovat nuo päivätkin nyt pimeitä! Ei näet ole muuta kuin kaksi pimeää vastakkain!» huokaili emäntä itsekseen. Sitten taas vaiettiin, kunnes Kukkonen yritti: »Ilomantsilaiselle se Vatanen sanoi talonsa myöneensä. Paljonkohan tuo sai?»
Muisti Kaisakin vielä sen Riikosen asian, sillä hän oli ollut niihin aikoihin Liperissä. Hän ihmetteli: »Vai ei se Vatanen ole sen koommin viljellyt!» »Ei.» »Ei ole tullut viljellyksi!» todisti Jussikin, ja lisäsi: »Ja mitäpä hyvää siitä sen viljelemisestä lieneekään! Tappelua vain saa aikaan ja pahaa elämää!»
Sitä Liisa-nimistäkö se Vatanen sitten aikonee!» »Eikö tuo sitä!» myönsi emäntä, ja Anna Liisa arveli siihen: »Ka väittääpä tuo Liisakin Jussin laiselle miehelle, vaikka on kierosilmä. Ei se Jussikaan sen parempia saa.» Talon väki ei pitänyt siitä huomautuksesta, ja sen johdosta syntyi tovin äänettömyys.
Etumaisen kuorman päällä, sängyn kannella, istui Vatanen Kaisan rinnalla, niin että jalat riippuivat hevosen lautasille. Seuraavan kuorman päällä loikoi Antti mahallaan. Eräässä paikassa Hyvärisen talon tiepalstan kohdalla huusi Jussi hänelle: »Tämähän se on sen Hyvärisen talon tievuitti?» »Tämä.» Jussi alkoi miettiä asiaa.
Mutta olivatko he siellä ja missä siellä, sitä ei hän käsittänyt. Hän ryhtyi taas kopeloimaan pimeässä ja haparoi Vatasen käsiinsä, alkoi tätä nykiä ja herätteli: »Vatanen!... Nukutko sinä, Vatanen?»
Vatanen ärähti ja käänsi kuvettaan. Antin päätä alkoi pahemmin pakottaa. Kauvan istuttuaan hän nukahti istualleen... Ja nyt hänen rasittuneet ajatuksensa loihtivat hänen uniinsa rosvoseikkailun, samanlaisen kuin oli kerran Mäki-Olkkoselle tapahtunut.
Pitkän tutkinnon perästä sai Tahvanainen sen verran selville, että Makkosen leski tuntee miehet. Sen johdosta käski hän kutsua Kaisan huomiseksi vieraanamiehenä kuulusteltavaksi. Ihalaisen ja Vatasen hän käski viedä putkaan. Mutta silloin nosti Jussi Vatanen tenän ja sanoi, että hän ei mene. »Vai et mene! Minkätähden sinä et menisi», ivaili Tahvanainen. »Kun minä en jouda!» »Ohoh! Vai et jouda!
Päivän Sana
Muut Etsivät