Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Kukkonen jatkoi: »Ainoastaan siellä Onkamon Kinnusessa minä olen sattunut näkemään vielä suuremman tuvan.» »Ovat nuo päivätkin nyt pimeitä! Ei näet ole muuta kuin kaksi pimeää vastakkain!» huokaili emäntä itsekseen. Sitten taas vaiettiin, kunnes Kukkonen yritti: »Ilomantsilaiselle se Vatanen sanoi talonsa myöneensä. Paljonkohan tuo sai?»
Niinpä oli hän sitä tietä saanut kuulla senkin, että Vatanen muka oli myönyt kontunsakin eräälle Ilomantsin miehelle ja että rahat olivat taskussa. Kukkonen oli puolestaan levittänyt asiasta tietoa pitkin tietä, siten vuorostaan vahvistaen Huttusen puheita.
Mutta oitis saapui lisätietoja: harvapuheinen, vakava nahkakauppias Mikko Kukkonen ajeli lammasnahkoja ostamassa ja poikkesi niitä tiedustamaan Hyvärilään. Hänenkin vastaansa oli Antti ja Jussi ajanut ylpeillen hänelle Ameriikkaan menollaan. Nyt sattui vielä tämä Mikko Kukkonen matkustamaan Ville Huttusen jälkiä myöten, joten hän joutui kokoomaan kaikki ne tiedot, jotka Ville oli jättänyt.
Asia oli kaikkialla, missä Kukkonen oli sen kertonut, herättänyt semmoista hämmästystä, että Kukkonen innostui siihen ja aina taloon tultuansa alotti puheen siitä. Nytkin hän ihmetteli: »Mikähän sille Kutsunvaaran Vataselle ja Murron Ihalaiselle tuli, kun ne lähtivät Ameriikkaan! Onkohan niille mitä ronkelia tapahtunut?»
Siellä hän myöskin on syntynyt 14 p. helmik. 1835. Alpertti Kukkonen on nuorempana harjoittanut runoutta; hänen runojansa löytyy muutamia J. Krohnin kokoelmassa Kirj. Seuran kirjastossa. Virheet runomitassa osoittavat kuitenkin, ett'ei enää Rautalamminkaan seuduilla korva ole tarkka runolle.
Hämmästyneinä suojelivat lapset kinttujaan ja työntyivät itkien ovesta ulos. Kukkonen tupakoi rauhallisena ja talon väki askaroi töillänsä. Pitkän ajan kuluttua kysyi jo emäntä Kukkoselta: »Missä sinä sitä Vataselta kuulit?» »Itsehän se Jussi sitä kertoi, kun sattui vastaan tulemaan. Ameriikkaan sanoi menevänsä, kun ovat niin suuret verot ja karut viljelysmaat täällä Liperissä», selitti Kukkonen.
Hän huokaili: »Minnehän ne pennut ovat panneet sen jäniksen käpälänkin, kun ei ole millä pyyhkisi pöytää?» Hiiltä lähtöpiippuun asetellessaan kysyi Kukkonen: »Ei sillä Hyvärisellä taida nyt olla lammasnahkoja myödä?» Kauvan sai hän odottaa vastausta. Vihdoin selitti emäntä Hyvärisen puolesta: »Tokko tuolla lie... Se möi niitä viime talvena yhdelle rytkyläiselle.»
Pojat nuoret ottakaapa Itsellenne pari, Ei nyt auta jouten olla, Vaikk' ois kuinka vari. Nuo tytöt, jotka istuvat Ja tanssia ei taia Istukaa kun istutten, Mutt' eihän teitä naia! Kun pelimanni pelaapi Ja viulun ääni soipi, Kyllä vielä nuoret miehet Tanssia nyt voipi. Kansanrunoilia Alpertti Kukkonen on tätä nykyä Hinkkala nimisen talon omistajana Rautalammilla.
Ja mitä siitä viisastutte, jos sanon olevani Kukkonen tai Kananen, Pitkänen tai Paksunen, Littunen tai Lattunen? PIETOLA. Niinpä vainenkin. Samantekevä. Kerrohan nyt, Poika, miten Heilala TURKKA. Nyt ei ole aikaa. Joka sorkka työhön ja toimeen! ANNI. Poika, mitä tehdään kun talossa ei ole jauhoja? PIETOLA. Niin, niitä jauhoja? TURKKA. Kai on eloja?
Kukkonen on paikkakunnallaan yleisesti arvossa pidetty mies, siellä olevan kunnalliskauppayhtiön perustaja ja maanviljelysseuran jäsen. Naimisissa on hän Josefiina Monthanin kanssa. TY
Päivän Sana
Muut Etsivät