Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Siellä hän myöskin on syntynyt 14 p. helmik. 1835. Alpertti Kukkonen on nuorempana harjoittanut runoutta; hänen runojansa löytyy muutamia J. Krohnin kokoelmassa Kirj. Seuran kirjastossa. Virheet runomitassa osoittavat kuitenkin, ett'ei enää Rautalamminkaan seuduilla korva ole tarkka runolle.
Pojat nuoret ottakaapa Itsellenne pari, Ei nyt auta jouten olla, Vaikk' ois kuinka vari. Nuo tytöt, jotka istuvat Ja tanssia ei taia Istukaa kun istutten, Mutt' eihän teitä naia! Kun pelimanni pelaapi Ja viulun ääni soipi, Kyllä vielä nuoret miehet Tanssia nyt voipi. Kansanrunoilia Alpertti Kukkonen on tätä nykyä Hinkkala nimisen talon omistajana Rautalammilla.
Minä siirsin istuimeni likemmä uunin suuta ja istuuduin hänen eteensä. Alpertti on nyt pappina, sanoin minä jonkun ajan kuluttua. Niinhän se on, sanoi hän ja lisäsi sitten verkalleen: Pappinahan se on. Tehdäänkö teistäkin pappi? ja hän tarkasteli minua melkein epäillen. Minä vastasin, etten ollut siksi aikonut. Minä vain ilman kysyin, sanoi hän, mutta eikö se olisi hyvä virka se papin virka?
Onko lautamies kuollut? kysyin minä kummastellen, sillä sitä en ollut kuullut. Kuolluthan se on isäsi, sanoi emäntä huokaisten, kuolluthan se jo on puolen vuotta. Entäs Alpertti? Hänestä en ole kuullut mitään, missä hän on. Veljesi on pappina Hämeessä. Ei se ole täällä sen koommin käynyt, kun papiksi vihittiin, eikä itsestään tietoja antanut.
Silloin Alpertti puolestaan otti kiinni Virkusta ja usutellen Vahdin päälle pani samalla tavalla: vau, vau! »Kyllä tämä meidän Virkku Vahdin nutistaa, vaikka pienempikin on. Us-kiin, us-kiin!» Mutta koirat eivät olleet ymmärtävinään mitä tarkoitettiin, katsoivat vain kumpikin tahallaan eri suunnille.
Ja se kanssa sanoi, että minulla on pää kuin partaveitsi ja että Alpertti on paljon tylsäjärkisempi kuin minä. Sen se sanoi, kun oli siitä tuskautuneena, ettei Alperttia saanut tajuamaan, mitä hän sille neuvoi. Mutta kun isäntä kuuli minua viisaammaksi sanottavan, niin esteli se siitä lähtien aina minun lukujani, ja jos milloinka kirjan ääressä tapasi, niin kohta muille töille työnti.
Me olimme molemmat kappaleen aikaa vaiti, kunnes minä, jotain sanoakseni, kysäisin, tunsiko hän muutaman Alpertti Suomalaisen, joka oli hänkin Pyhäjärveltä ja joka oli minun kanssani käynyt samaa koulua. Senkö minun velipuoleni, joka nyt on pappina? Onko hän teidän velipuolenne? Onhan se, tai minähän oikeutta myöten olen hänen velipuolensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät