Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
POLONIUS. Tosiaankin, siellä on ilmanhengestä poissa. (Syrjään.) Kuinka sattuvia joskus hänen vastauksensa ovat! onnen lahja, joka usein hulluudelle sattuu, ja jota ei terve järki niin helposti keksi. Jätän hänet nyt, ja mietin keinoa, miten saada hänet ja tyttäreni yhtymään. (
Regina hoiti äänetönnä ja hiljaa hiiviskellen hänen pientä talouttaan. Katsettaan kohottamatta astui hän herransa huoneeseen; milloin tämä hänelle sanasen virkkoi, säpsähti hän. Hänen vastauksensa olivat arat ja katkonaiset, mutta silti sentään selvät ja varmat ja sattuivat aina kysymyksen ytimeen. Usein kulkivat he kuitenkin päiväkausia toistensa ohitse vaihtamatta sanaakaan keskenään.
Kaikki tämä oli opettajalle selvillä ja lähetyskunnan uudistettuun pyyntöön vastasi hän, että hän miettii asiaa, ennen kuin antaa vastauksensa.
Hän aikoo matkustaa Ugandaan, joko Antari tahtoo sitä sallia tai ei. Menkää nyt ja kertokaa joka sana Antarille, ja huomenna päivällisen aikaan täytyy minun saada hänen vastauksensa, jollei hän tahdo että minä kuletan pois Shekan ja hänen kaksi päällikköään ja jätän ne Mtesalle."
Sitte hän kääntyi minuun ja hänen selittämätön katseensa, punastuvat poskensa ja hymyilevät huulensa vaikuttivat aivan hurmaavasti, kun hän jatkoi: »Mitä arvelette, jos sanon, että asia riippuu teistä itsestänne?» »Minustako?» kysyin ihmeissäni. »Kuinka se on mahdollista?» »Herra West, nyt menee kaunis kappale hukkaan». Se oli hänen ainoa vastauksensa.
Vaikka hän saattoikin sydämettömästi hillitä luontoansa, oli yleisön mielenosoitus hänen edellisen vastauksensa jälkeen hämmentänyt häntä. Hän puhui nyt matalalla äänellä, seisten selin katsojiin, ja kiinnittäen silmänsä taas viheriäiseen pöydän peitteesen. "Vangit!
"Jopa puhut joutavia", sanoi Heikki. Hanna teki samalla asiaa pirttiin. Katsahtaessaan Heikkiin hän näki tämän silmissä oudon ilmeen, joka oli melkein samanlainen kuin Juhanilla silloin, kun Hanna antoi hänelle vastauksensa. Heikki tuijotti eteensä, ja hänen suupielessä roikkuva piippunsa oli sammunut. Mustat silmät kiilsivät. "No koettakoonpa nyt tänä kesänä", sanoi Heikki vihdoin.
Vanhan Ruysin katkonaiset sanat, hänen hajamieliset, sekavat vastauksensa, hänen kelmeät, värisevät huulensa, hänen iljettävä teeskennelty irvinaurunsa, kun hän tuontuostakin oli käsittänyt jonkin toisen luutnantin kokkapuheista ja katsoi seurustelutavan vaativan, että tuli näyttää hilpeältä, tekivät Aadolfiin varsin vastenmielisen vaikutuksen, jota ent. ylioppilaan huima, remahteleva rattoisuuskaan ei saanut vaimennetuksi.
"Tapahtuuko se siis?" kysyi Lomaque, tarkoittavalla katseella Trudaineen. Rosa katsoi levottomasti veljeensä: hänen kasvonsa olivat paljoa totisemmat kuin hän oli odottanut, vaan hänen vastauksensa päästi hänet kaikesta epäilyksestä. "Sinä teit aivan oikein, rakas sisareni, puhuessasi sillä tavoin kuin puhuit", sanoi hän hiljaisesti.
Friida silloin, rauhallisesti hymyillen ja miettimättä hetkeäkään, vastasi samaten jollakin tekstillä, ja hänen vastauksensa oli aina niin sattuva ja niin paljon puhuva, että tyytyväisyyden humaus joka kerta levisi uskovaisten parveen.
Päivän Sana
Muut Etsivät