Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. lokakuuta 2025
Ei ainoatakaan ihmishenkeä ole hukkaan mennyt, ja vaaran uhkaamat torpat ovat kaikki pelastuneet. Tietysti vieläkin täytyy valkeata vartioida, ettei se saa laveammalle levitä. Me kyllä myöskin menemme huomenna vartiopiiriin sanoivat molemmat pojat yht'aikaa. Muista kipeää kättäsi, Freedrik varoitti Helka. Se kyllä pian jälleen tulee terveeksi; äiti on hoitanut sitä niin hyvin.
"Niin", sanoi Lents, "jää vaan meille; sinä et usko, kuinka minun on paha ollani siitä, että teokseni nyt viedään pois. Samalla varmaankin tuntuu, kun oma veli taikka lapsi perheestä lähtee vieraille maille". "Sinä liioittelet taas", varoitti opettaja, "sinä vaihetat joka asiaan osan sydämestäsi. Mistä sinä sitä uutta aina saat siaan?
»Lii-sa!» koveni jo rouva, mutta toinen vain tiukkeni. »On tässä muutakin tehtävää kuin koirien kanssa juosta!» ynseili hän jo vastaan. »Lii-sa!» varoitti ruustinna yhä, mutta vihaisena sysäsi Liisa kattilaa ja murisi yhä ynseämpänä: »Sillä ihmisiä ne ovat palvelijatkin... Ei niitä ihan iltikseen haukkua tarvitse...» Hepokaisen eukko toki tuli ukkoinensa. Toi, näkyi, lapsen kastettavaksi.
Ja muutenkin semmoinen pahanilkinen: äitinsä tietämättä kulkee kerjuulla. Elsa häpesi itseäänkin, kun hän oli viime kevännä ollut Liisan mukana siellä porvarin hautajaisissa hakemassa keittoa, ja kerran kerjäämässäkin. Silloinkin kun tulivat kerjuulta, varoitti Liisa, että ei saa sanoa kenellekään, ei Vimparillekaan, että hän on ollut mukana.
»Niin, silitetään hiuksia ensin ja korjataan noita hameita», houkutteli Tiina Katri, »minäkin tulen mukaan». »Elkää, elkää, en minä tule, en tule, en, en, pois, pois. Pois!» Viimeisen sanan hän tiuskasi kovalla äänellä. »Hiljaa, hiljaa», varoitti Holpainen, »taikka me sidomme taas kädet kiinni». »Ei saa sitoa, ei saa sitoa, kyllä minä olen hiljaa. Hiljaa, hiljaa...»
Teille on valehdeltuna kaikki nurinpäin, vaan minä en oikein tiedä, rupeanko puhumaan. Elä suinkaan puhu tohtorille joutavia, varoitti jo Piatta. Sinä itse sanoit, ettet muista, niin ole nyt hiljaa. Muistan minä muut, vaan en lyöneeni muista, väitti Elias. Et tarvitse puhua mitään, epäsi Piatta. Sinä et ole oikein järjelläsikään.
Elä toki ajattele milloinkaan sellaisia, varoitti Liisa. Minkäs niille taitaa, jos ne tulevat. Unhottaa pois ja käy aina siellä entisillä olomaillaan kylässä, eihän tämä niin pitkä matka ole. Niinhän tuo taitaa olla, sanoi Viija ja oltuaan vähän aikaa äänettä aloitti: Miksikähän se Arolan Maria ei tullut minun häihini? Se asia on ehkä minun syyni, sanoi Liisa. Sinunko syysi.
Niin seisattivat hevosensa ja nostivat köntistyneen toverini lumesta kuorman päälle olkikupojen väliin. Nouse sinäkin rekeen! sanoi jälissä ajaja minulle. En nouse, vaan juoksen täällä kuorman jälissä, sanoin minä. Mutta pidä lujasti kiinni! varoitti mies. Niin juoksin kuorman jälissä mantereen ensi taloon. Sinne tullessa olin niin märkä, että joka suortuvani vettä valui.
"Sokrateen suojeleva henki oli aivan toisenlainen kuin tämä. Se oli enemmän jonkun sisällisen vartian kaltainen, joka varoitti häntä vaaroista; se ei ollut mikään itsetoiminen voima niinkuin tämä, jonka avulla Paavali sairaita paransi." Cineas ei juuri lausunut mitään. Julion kummallinen kertomus painui syvälle hänen mieleensä. Tämä Paavali oli jo ennen hänestä erinomainen.
Siinä hän sitten etusormi kohotettuna varoitti minua monista vääristä uskoista, joihin en ollenkaan tuntenut kiusausta, ja kehoitti minua ahkerasti rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Senjälkeen hän teki minulle selkoa siitä suuresta kartanosta, johon minun oli mentävä, sekä opasti minua miten siellä pitäisi käyttäytyä.
Päivän Sana
Muut Etsivät