Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
"Jollei ystäviä, jollei salaliittolaisia voida pelastaa jos minun vapauttani uhataan silloin olet oikeassa varoittaessasi minua. Olen jo kauan huomannut, että keisarin tai keisarinnan vakoojat seuraavat minua. Silloin teen nopeasti verisen lopun. Mitä on silloin elämästäni hyötyä.
En jumalaista vapauttani Alistaa miehen valtaan tahtonut; Isäni Baalin temppelissä mielin Eloni viettää häntä palvellen. Niin Jordanilta uljas ruhtinas, Kuningas Ahab, saapui Siidoniin. Hän, rehevimpäin viinipuiden herra Ja kasvattaja palmuin kauneimpain, Mun voitti puolelleen, ma häneen suostuin. AHAB. Et katunutkaan vielä sitä ole.
Minä ymmärrän, jatkoi kreivi. Jokainen ajatteleva nainen pelkää tuohon edesvastuulliseen asemaan antautumasta. Juuri sentähden, että kauan epäröin, pyytäisinkö sinulta tätä, juuri sentähden viivyttelin käyttämästä heti kohta vapauttani ja rientämästä luoksesi. Mutta joka päivä on minulle selviämistään selvinnyt, ettei kenestäkään muusta kuin sinusta voi tulla puolisoa minulle ja äitiä lapsilleni.
Sanalla sanoen, minulla oli oikeus tehdä, mitä itse tahdoin, kolme viikkoa taikka kuukausi aikaa; eikä vapauttani rajoitettu millään muulla ehdolla, kuin sillä, että, niinkuin äsken mainittiin, minä oppisin ajattelemaan ja katsoisin ympärilleni sekä lupaisin kirjoittaa kolme kertaa viikkoonsa ja uskollisesti antaa tietoa itsestäni.
Käskittehän minua pois, vai kuinka? Hyvä juttu. Minä menen menen tällä hetkellä juuri. Jätän ijäksi päiväksi mokoman talon. Sen teen. Hulluhan olisin, ellen vapauttani nauttisi, silloin kuin sitä minulle tarjotaan. ROINILA. Elähän nyt sentään tuommoista kiirettä pidä, Mauno! OLLI. Antakaa ruojan mennä vaan! Kuta pikemmin hänestä pääsemme, sitä parempi. Tästäpä vasta elämä syntyy. Lennä ja pala!
Ei työni mistään kotoisin, ei hyvää toimissani; Jumalan tahdon hylkäsin, Ihaillen vapauttani; Mun tuskan' epäilyyn mun vei, Osaksein kuolema vaan jäi Ja helvetinkin piinat. Mut luoja sääli armias Mun kohtalooni nurjaa; Hän olla tahtoi laupias, Mua auttaa tahtoi kurjaa; Minulle jakoi armojaan, Sit' ei hän tehnyt suotta vaan; Parastaan tahtoi antaa.
Meillä oli nimittäin keskenämme ennen ollut tehtynä pieniä sopimuksia, joita nyt muka pantaisiin käytäntöön. Minä tietysti lupasin täyttää hänen toivonsa, ja niin hän päästi minut kadulle. Käveltyäni ensin sovittuun suuntaan, arvelin kumminkin, etten panisi saavutettua epävarmaa vapauttani alttiiksi turhanpäiväisten seikkailujen tähden.
Luultavasti ei hän siinä sitä huomannut, koska jotenkin rauhallisesti vastasi: »Se nyt on sillä lailla, että minä olen ollut kerran vankeudessa. Ja minä sain siellä päähäni sen, että jos vaan joku keino elämiseen auttaa, niin minä en koskaan enää menetä vapauttani. Ja minulla on sellainen luonto, että meille voisi tulla riitoja ja...» Siihen se jäi.
Minä olin vapaa kuin lintu metsässä ja nautin kaikesta sydämmestäni vapauttani. Minä elin ja nautin mitä nauttia sopi, enkä liikaa murhetta huomenpäivästä pitänyt. Ehtoon tullessa konttasin minä tytyväisenä johonkuhun latoon. Se ainoa, joka minulle teki levottomuutta, oli ne valkoset kirput ja tieto että suven perästä tulee syksy.
Tuo kaksimielisyys kävi lopulta sietämättömäksi ja ratkaiseva taistelu alkoi. "Näyttää siltä, hyvä herra, kuin olisitte unohtaneet, että olen tosin sallinut teidän muutamilla ehdoilla jäämään seuraani, vaan että en ole missään suhteessa vapauttani luovuttanut teille." "Jos käskette, menen heti pois." Kuului siltä kuin uhkaukseni olisi ollut hänelle varsin mieluinen muka. En puhunut mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät