Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Vanha kreivi oli, niinkuin usein tapahtuu vanhuudessa, kerrassaan, tavattoman terveestä ukosta, vaipunut vanhuuden heikkouteen ja haurauteen. Hän ei ollut kipeä, mutta vanhuus oli yhdessä vuodessa vaikuttanut paljon enemmän kuin kymmenen vuotta ennen. Oli vaikeata tässä ukossa taasen tuntea tuota menneen vuoden niin karskia miestä.
Sini porttiin, sinne mielin, Siell' on lysti, luulemma, Riemu kai se suuri liekin, Kun on seurass' herroja! Juomarahoja, kas, vainen Saapi summat yhdess' yöss'! Hieno oon ma neitokainen, Hatun ostan, muhvin myös! Tyttö soma kapakasta Miesten ihaeltu on, Hän kun mukana on, vasta Riemu ompi verraton. Kun ei vanhuus vainen kaada, Siinä pulma suruinen!
Minä toivoisin tietäväni, kun tulen viidenviidettä vuoden ijälle enkä ai'o ruveta unhoittamaan, että käyn vanhaksi, kun kaikki muut hyvin huomaavat sen. Sentähden olen vakaasti päättänyt kaikkina syntymäpäivinäni sanoa itselleni: "Muista, Kitty, että olet kahdeksantoista, yhdeksäntoista, kahdenkymmenen vuoden vanha j.n.e." sillä tavalla luulisin, ettei vanhuus tule äkki-arvaamatta minun päälleni.
Ja päätä pudistellen sanon minä: kuinka nopeasti kuluvatkaan vuodet! Ja taaskin kysyn itseltäni: mitä olet sinä vuosillasi tehnyt? Kuinka olet sinä viettänyt parhaimman aikasi? Oletko sinä elänyt tai etkö? Katsos, sanon minä itselleni, kuinka maailmassa tulee olo kylmäksi Vielä kuluu vuosia ja niiden jälkeen tulee iloton yksinäisyys ja surullinen vanhuus ja sitten murhe ja tuska.
"Kiitoksia kysymästä, hyvä rovasti", vastasi Timo; "tervennähän tässä on oltu, eikä tältä kulmalta kuulu juuri entistä enempää. Rovasti näyttää myös, Jumalan kiitos, riskiltä." "Ei kehumista, ei kehumista; vanhuus voittaa ja kihti käypi kovemmaksi vuosi vuodelta.
Kyynäspäitä polvilleen nojaten hän puhui itseksensä: "Niinpä niinkin, tosi jääpi todeksi, vanhuus lähenee lähenemistään.
Sinun On lemmenliekkis sammuttanut vanhuus, Siks Hakoninkin sydämensä liekki Pitäisi estää. Kuinka järkevää! Jäin, lumin talvi soimaa kevättä Sen kukkimisesta. Ei, rakastaa Ma tahdon, rakastaa mun sydämeni Nuoruuden kyllyydellä.
VARRO. Niin, niin! vanhuus ei ole aina kunniaksi. Voisihan tuo pikku vesseli olla puolta nuorempi niin ... no kukapa sen nyt niin tietää, mutta luulen kumminkin että silloin ei Kaarlo, teidän mielestänne, tulisi liian myöhään kotio. Miksi niin arvelette? VARRO. Suokaa anteeksi niinkuin tiedätte niin tapani on aina puhua ajatukseni suoraan.
HELKA. Sama siis osamme oisi, sama surma suolahinen. Vanhuus on ikuinen talvi ilman linnunlaulupuita. Mutta talvi sun kerallas on mulle suvi suloinen. LEMMINK
Olihan hän itse vielä nuori, elämän koitteessa, täynnä luottamusta, täynnä uskallusta ja uskoa; niin, nyt vallitsi nuoruus, ei enää ollut vanhuutta, vanhuus oli kadonnut maailmasta, ja heikkous oli kadonnut, ei enää ollut riitaa ihmisten kesken, ei vihaa, ei vainoa, rauha oli nyt kaikkialla ... niin ... kuulehan niin sanotaan ... niin sanoo suloinen ääni nyt juuri: Kunnia olkoon Jumalan korkeudessa ja maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto!
Päivän Sana
Muut Etsivät