United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Onhan Mari hyväsydäminen, siveä ja toimellinen tyttö", sanoi vihdoin äiti, kun isä ei virkannut mitään, "olen aina toivonut häntä miniäkseni ja semmoista jo todella tarvitsenkin, sillä voimiani on jo vanhuus siihen määrään heikontanut, etten enään jaksa kunnolla hoitaa näin suurta taloutta, vaan mitä sinä arvelet, isä".
Voi houkka itseäsi, älä sure nuoruuttasi, sitä et saa keltään enää takaisin. Vanhuus tulee kyllä itsestäänkin". Musta Maranna sai helposti Avojalan lohdutetuksi. Yksinään ollessansa vain tunsi tyttö omituista kammoa. Mitähän tästäkin tulee? Kummallinen huhu kulki kylän kautta.
Matti, vastasi poika. Vakava nimi sinulla on, kun Matti. Siitä tehtiin isänsä kaima, virkkoi Laara sängystään selitykseksi. Vai isän kaima sinusta on tehtynä. Missä isäsi nyt on? Tuolla tuvan puolella kamarissa, viittasi poika. Miksikä se ei tule tänne? Ei se pääse, se kaatuisi rappusissa. Onko se kipeä? En minä tiedä. Vanhuus sillä taitaa olla, selitti Laara pojan puolesta.
Ja hän oli vielä viime vuonna pitänyt itseään vanhana ja väsyneenä. Hänen huulensa vetäytyivät hymyyn. Kymmenen vuotta hän oli nukkunut ja nähnyt pahaa unta nähnyt unta, että nuoruus oli mennyt ja äärettömän pitkä, harmaa, väritön vanhuus oli alkanut. Mutta vihdoinkin hän oli herännyt ymmärtämään että hän oli nuori, nuori ja voimakas. Hän seisahtui ja katsoi ympärilleen aivan kuin tutkien.
Vaan et vanhaksikaan sinä moittisi häntä, jos oisit nähnyt vain miten hän kevykäisenä riens mua vastaan, hellänä naurussa suin sekä lempein loistavin silmin, silt' ei näytä se mies, jota painaa vaivat ja vanhuus.
Tervennähän tuota on saanut Luojan avulla olla ... vanhuushan se kuitenkin vain väliin tahtoo... Eihän Mattia toki vielä vanhuus ... riski mies, kun kantaa vielä selässään puolen tynnörin säkin. Mistä se rovasti on sen kuullut? Näinhän minä tuon omilla silmilläni, kun kantoi selässään, niinkuin ei mitään Niinkuin ei mitään? Heh! heh! heh! vai näki rovasti sen ?
"Onhan se jo vähän, eikä jaksa enää paukuttaa, niinkuin ennen nuorempana, vaan kyllä sen sanat silloin tepsivätkin. Hohoi! selkää rupeaa pakottamaan. Vanhuus se tulee hänellekin ja voimat jo varmaan vähenevät ukko-pahalta. Ja harmaassahan tuo jo onkin, niin jotta kummako on, jos ei jaksa." "Jaksaapaan hevosten kanssa reistata ja markkinasta markkinaan kulkea.
»Kertomuksesi on todella hirvittävä», Arbakes sanoi, »mutta nuo intohimot ovat nuoruuden hulluuksia vanhuus kovettaa sydämemme ja tekee sen tunteettomaksi kaikelle. Niinkuin osterin kuori vuosi vuodelta paksuuntuu, samoin jokainen vuosi rakentaa sydämemme ympärille yhä paksumpaa kettoa.
Niinkuin painuvan päivän hämärässä maa ja taivas näyttävät sulavan yhteen ja esineitten ääriviivat vain hahmoina näkyvät ja vuorenhuiput kätkeytyvät usvapilveen; samoin tuntui tuon hyvänsuovan vanhuksen hymykin kaikki koossaolijat kirkastavan, poistavan ikäeron, luovan lapsuuteen ja miehenikään sitä taivaan valoa, jonka yhteyteen vanhuus pian toivoo pääsevänsä.
Vanhus, sanoi peljästynyt beduiini, vanhuus heikontaa ymmärrystäsi; sinä et huomaakaan että herjaat; Jumala vaan oli ennen maailmaa, hän vaan on oleva kun taivaat ovat musertaneet maan pudotessansa. Hän se on joka on ensimmäinen ja viimeinen, näkyväinen ja salattu, hän, se väkevä ja viisas, se on joka tietää kaikki ja voipi kaikki.