United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Oli rikkaus myöski hyvin suuri ansio ihmisellä, hänen arvelunsa mukaan. Ei hän siis ollut mikään erittäin miellyttävä olento ihmisten silmissä, vaan vanhemmat häntä kyllä suuresti rakastivat, varsinkin Sofia, joka ihmetteli poikansa tahdon lujuutta, kun tämä esim. oli kaksi päivää syömättä ja sitten söi, että vatsaa pakotti. Helenan äiti oli nyt kuudenkymmenen viiden vuoden ijässä.

Vaikka vanhemmat ja siskot usein kävivät häntä siellä katsomassa, siitä tuskin oli mitään iloa, sillä Leonore ei vielä osannut lempeydellä ja sydämmellisellä ystävällisyydellä saattaa hauskuutta ja viihtymistä ympärilleen! Mutta Leonore raukka!

Tosin kyllä lahjolla saatte silmänräpäykseksi voittaa lapsen, vaan kuka muu, kun vanhemmat, voittavat lapsen sydäntä rukoilemaan edestänsä? Kuitenkin tahtoi hän välttämättömästi antaa jotakin lapselle; se katseli ihmetellen kallis-kivistä sormusta, joka oli sormessansa. "Pidätkö sormuksesta?" kysyi hän. "Se kiiltää kun äitini silmät minua katsellessansa."

"Vielä." "Missäs he ovat, kosk'ei heitä näy?" "He ovat jo nukkumassa." "Onko teitä muita lapsia kuin te?" "On meitä vielä kaksi; ne ovat meitä vanhemmat." "Missä he ovat?" "He ovat koulussa." "Koulussa, koulussa, vaan eivät toki maailman rannan koulussa, jossa minä poloinen olen ollut", mutisi vieras itseksensä ja hän purskahti taas itkuun ja lapset kokivat häntä lohduttaa.

Ester on nimittäin kaiken talvea ollut hyvin heikko, ja sentähden tahtovat vanhemmat hänen viipymään siellä etelässä jonkun aikaa vahvistumassa. Onnellinen tyttö! Päästä Italiaan oleskelemaan siellä ihanissa lämpöisissä etelämaissa, sepä vasta olisi jotakin erinomaisen hauskaa, lausui eräs tovereista. Mitä hauskaa se olisi, vastasi Leeni.

Vanhemmat, etenkin äiti oli silloin Eevistä kovin maallismielinen, kylmä ja järkevä. Mutta nyt olivat kieltäymykset opettaneet Eeviä antamaan arvoa sille hellyydelle, jonka hän oli luotaan työntänyt. Siksi kävi äidin ja tyttären suhde nyt entistä lähemmäksi ja evästettynä äidin neuvoilla sekä vahvana päätöksessään asettaa kaikki kodissa toiselle kannalle heitti Eevi jäähyväiset vanhemmilleen.

Kun ei kenenkään vanhemmat olleet tilaisuudessa jättämään kaupunkia, löivät he tuumansa tukkoon ja päättivät lähettää tyttäret omille hoteilleen Jynkän Pölläkkään. Sen niminen oli eräs mökki siellä lähiseudussa, jossa asui tuttua ja luotettavaa väkeä. Ja niinpä tytöt eräänä kauniina kesäkuun päivänä, vähää ennen Juhannusta, istuivat veneessä matkalla Jynkkään.

Suurimman ilon valmistivat he kuitenkin hänelle reippailla, hyvin mietityillä vastauksillaan tutkinnossa, mikä todisti, että hänen työnsä heidän keskuudessaan ei ollut hedelmätön. Kun hän vihdoin, kun tutkinto oli loppunut, nousi kateederille ja lausui muutamia sydämellisiä erosanoja, niin näkyi kyyneleitä useain nuorten silmissä, ja myöskin vanhemmat tulivat liikutetuiksi.

"Lapsi oli syy siihen " vastasin minä ja minun täytyi hymyillä muistellessani suloista pienokaista "minä tahdoin kaikin mokomin likempää nähdä tyttöä ja sitä perhettä, joka on niin onnellinen. Minä en ole milloinkaan tietänyt, miltä tuntuu, kun vanhemmat niin syvästi rakastavat lapsiaan." "Mutta millä tavalla oli teille mahdollista nähdä vierasta perhettä?"

Hänen ei siis tarvitse murehtia häntä, muuten älkööt vanhemmat vihastuko häneen, vaan antakoot hänelle hiljaisen siunauksensa matkalle. Se suuri tuska, joka silloin leveni koko avaran maan yli, hajoitti vanhempien pienen tuskan kadonneesta pojastansa. Missä koko kansa tylsentyy kurjuudesta, siinä yksityinenkin helpommin kantaa yksityistä ristiään.