Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Sitä varten pitää, kun nimismies vikapäätä tunnustamaan vaatii, kohta käyttää kovia sanoja, että on näkijöitä ja todistajia kyllä; silloin se pian tunnustaakin, sen minä takaan, vaan minä en puhu asiata enkä nimitä vikapäätä muille, kuin vallesmannille.
Eihän sitä kaikille mieliksikään puhui kyytipojan veitikka, yhä vain rauhallisesti ohjasperiään selvitellen... kylläpä nämä nyt on sotkeuksissa Mutta niin se kuitenkin minun mielestäni olisi käypä, että jos antaa kiessinsä vallesmannille, niin pitäisi antaa kuvernöörin pojillekin Kellekä kuvernöörin pojille ? Vaikkapa niillekin, jotka tästä äsken lähti. Elä! oliko ne?
Margareeta tonki luudallansa Villen jalkain alustaa ja oli vähällä töhniä kumoon tuolin, jolla tämä istui. Eukko puheli nyt kovalla äänellä, luultavasti siinä tarkoituksessa, että noilla toisillakin miehillä olisi hupia, saisivat kuulla, miten järkevästi ja viisaasti hän haastelee. »Rapaako? Eihän nyt ole, juuri, rapaa, että... Mulla olisi, kuulkaa matammi, asiaa vallesmannille, onko se kotona?»
Mahtoi antaa paperin vallesmannille, kyllä se olisi selvää tehnyt. Sitähän minäkin sanoin, mutta kun vallesmanni oli ollut vastapuolen asiamiehenä oikeudessa, ei ukko sanonut uskaltaneensa antaa papereitaan hänen haltuunsa, ennenkuin varmaan sai tietää, mitä niissä sanottiin. Olisit mennyt papin luo, ennenkuin lähdit tämmöisiä taipaleita hiihtämään? Ei koira koiran hännälle polje!
Mutta hän tahtoi kuitenkin olla ensimmäinen viemässä sanaa rovastille, vallesmannille ja tuomarille, nähdäkseen, miten tieto tapahtumasta heihin vaikuttaisi. Rovasti kuljeskeli edestakaisin puolipimeässä talossa. Kun hän tuli kansliaan, näki hän jonkun seisovan ovensuussa. Kuka se on?
Mutta Hellmannin viipyminen alkoi käydä vallesmannille pitkäksi, ja sentähden hän kävi keittiössä komentamassa totiveden sisään. Koskei näy kunniavierasta tulevaksi ... ja mehän tässä isäntiä ... sanoi hän ja rupesi panemaan sokeria lasiin, mutta silloin tuli kievarin renki sisään ja ilmoitti hänelle, että hovin herra kutsui ulos puheilleen... Minkä tähden se ei tule huoneeseen?
Vihdoin älysi vallesmanni asian, kun sai kuulla että se oli ilmestynyt viiden pojan muodossa. Hän kysyi: Minkä ikäisiä ne pojat olivat? Ka eipä niiden ijästä ... tuossa kymmenen korvilla... Mutta muuten olivat hyvin siihen isäukkoonsa, ihan hyvin suuria heittiöitä! Nyt selkeni vallesmannille asia.
Antti tarkasteli rovastia syrjästä: yhä se näytti olevan samaa mieltä ja vaitiolollaan vahvistavan Antin sanaa, että aina niitä hoitajia saa ... parempiakin. Jo pitää olla sydämikkö! päivitteli Antti. Se kun vihollinen kenen oikein saapi valtaansa... Se oli siis sovittu asia, rovastin kanssa niin yhdessä päätetty, että Antti antaa ilmi vaimonsa vallesmannille murhapolton ja murhan yrityksestä.
Hän oli silloin, kuin nytkin, hyvin typerä, muuten hyväsävynen. Työtä hän ei osannut muuta kun hakata halkoja ja metsästää. Pyytömies on Lassi aina ollut hyvä, hän kantoi metsästä lintuja ja jäneksiä niin paljo että Savolassa oli lihaa yltäkyllin talon isolle väelle ja paljon lähetettiin rovastille ja vallesmannille.
Tuota, se ryökkinä sanoi, että minun oli se salaa vietävä aittaan, eikä mitenkään näytettävä herra vallesmannille, selitti Arvi. No johan nyt. Kyllä minä sen nyt sittekin otan, sanoi Arnold ja tarttui kiihkeänä koriin. Mutta, huudahti Arvi peloissaan, se ryökkinä niin kovasti minua tenäsi... Sano minun syykseni, sanoi Arnold ja meni kartanoa kohti.
Päivän Sana
Muut Etsivät