United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämän näytelmän toimitti hän niin taitavasti, ettei presidentti saattanut epäillä hänen puheensa totuutta, vaan panetti minun heti vankeuteen. Minä en keksinyt muuta keinoa päästäkseni tästä epätoivoisesta tilasta, kuin ottaa syykseni tuo valheteltu rikos ja rukoilla presidentiltä armoa.
Ei enempää kuin sekään tuhannen markkaa. Samahan niillekin on, missä ne ovat. Ei tukkilaisen rahoilla ole koskaan paljon arvoa. Se vaan, että tuo ruunikko jos olisi kuollut hänen eteensä, niin ihmiset pitäisivät sen pahana. Ja Antti olisi siitä karkealla päällä, vaan sanokootpas nytkin ihmiset minun syykseni.
Ei siis ole minun syykseni luettava, jos anopit hyvinkin päättävät pystyttää muistopatsaan haudalleni. Tullaksemme käsittämään anoppien hyvät puolet muiden ihmisten rinnalla, on verrattava itseämme heihin tahi heitä itseemme. Tässä vertailussa käymme monessa suhteessa tappiolle. On huomattava, että minä yleensä hyvin vähän tunnen nuoria naisia ja heidän vikojansa.
"Se on se paha salaisuus", ajatteli Simo; "ja nyt, jos tuo jättiläis-salaneuvos ei voi pitää kieltänsä kurissa, luetaan se arvattavasti minun syykseni, että Eachin'in häpeä tulee koko maailman tietoon". Vaikka näissä tuskallisissa mietteissä, koetti hän kuitenkin, niin paljon kuin paikastansa voi, nähdä kaikki, mitä tapahtui surullisen päällikön sekä hänen uskotun miehensä välillä.
JUSSI. No, minä jo arvaan. Sinä kai aijot näyttelijäksi. MAIJU. Hyi, Jussi, kuinka sinä olet ilkeä. HANNA. Siinä oli! Nyt on salaisuutesi ilmi. MAIJU. Että sinä saatat olla, Jussi, niin hirmuisen paha. JUSSI. Minunko syykseni sen panet? Itsehän sinä ilmoitit. MAIJU. Kukaan muu ei olisi hoksannut ELISABETH. Elä rupea hulluttelemaan, hyvä lapsi. Meillä on kylläksi tosissakin.
Tämmöistä häiriötä te tuotatte, lehtori Virtala. LEHTORI VIRTALA. No, kas niin. Vai minun syykseni se nyt pantiin. ROUVA TALLQVIST. Istukaa nyt rauhassa. Voittehan tutkia sitten jälestäkinpäin. LEHTORI VIRTALA. Niin kuin tahdotte, niin kuin tahdotte. HERRA ORELL. Ettekä saa puhua enää mitään. LEHTORI VIRTALA. Minä vaikenen kuin muuri.
Syvä murhe, jota tunsin, mahtoi kasvoistani näkyä, sillä uudelleen hän lempeästi laski kätensä olalleni ja lausui: "Rohkeutta, Kuta, niin kyllä ne löydämme. Te arvelette minun syykseni, että onnettomuus tapahtui; mutta miksikä minua soimataan, kun ei multa neuvoa kysytty? Nyt ajatelkaamme kuinka kadonneet takaisin saamme".
Vähän ajan takaa hän kysyi: "Kuinka sinun rouvallesi kaikki tämä tuntuu?" "Hän sanoo kaikki tyyni minun syykseni". Lents kertoi metsästä ja vaati ryhdyttävän kiiruimpiin keinoihin, ettei vielä hänen talonsakin joutuisi kaikenmoisien rajuilmojen valtaan ja kentiesi äkkikuulematta koko vuorenlohkareitakin vierähtäisi hänen päänsä päälle.
RIIKKA. Sinäkin hänet säikytit niin pahasti illalla. Miltähän sinusta tuntuu, jos tyttö raukka vielä menee sekaisin päästään. KORTESUO. Kas niin! Minunko syykseni se nyt käännetään kaikki? RIIKKA. Eipä niin sinunkaan syyksesi. Mutta olisit sinä saanut häntä hiukan ihmisiksi kohdella yhtäkaikki. Oma lapsesi hän kumminkin on. KORTESUO. Sen vuoksihan minun juuri tulee häntä kurittaa.
Hän kiljahti siis: "Voi, voi, voi, ettepä kumminkaan voi sanoa sitä minun syykseni, jos saatte kuulla pahoja sanomia, ennen kuin edes olette kerjinnet käydä aamumessussa! Minä olisin salannut ne teiltä siksi kun te ensin olisitte Jumalan sanaa kuulleet.