Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Hän tekee työtä pysähtymättä, syö vähän; jos työ loppuu, hän on vaan vaiti ja katselee ylös. Kadulle hän ei käy, liikoja ei puhu, ei laske leikkiä eikä naurahtele. Yhden ainoan kerran nähtiin hänen hymyilevän; se oli sinä ensimmäisenä iltana, jolloin emäntä oli asettanut hänelle illallista. Päivä liittyi päivään, viikko viikkoon, täyttyi jo vuosiakin umpeen.
Ester ei koettanutkaan puolustautua; pari kertaa turhaan huudettuaan: "vaiti, vaiti, kaikin mokomin vaiti...", käänsi hän Charlotte neidille selkänsä ja kiiruhti pois.
Juuri olimme päässeet pellolta, minä läksin viemään pellavia likoon, kun palaan sieltä kotiin, tässä Taras vähän pysähtyi ja oli hetkisen vaiti, mikäs on edessämme: käsky käräjille. Ja me kun jo olimme unohtaneet koko käräjät. Kyllä siinä on ollut varmaan paholainen mukana, sanoi puutarhuri: eihän ihminen omin päin rupeisi toisen sielua turmelemaan.
"Katri ja Matti", sanoi ukkovaari, "vannokaa vastustamatta täyttävänne mitä teille tänne jäätyänne käsken, sillä ehdolla suostun pyyntöönne". "Täytämme", sanoi Matti, "kyllä minulla on rohkeutta kuolla". "On minullakin", kertoi Katri. "Mutta entäpäs elää?" kysäsi vanhus. "On sitäkin", lausui poika. Katri oli vaiti.
EDGAR. Tomin on vilu. GLOSTER. Sisähän poika mökkiin: siell' on lämmin. LEAR. Sisähän kaikki. KENTIN KREIVI. Tätä tietä, herra. LEAR. Tuon kanssa. Tietoviisastan' en heitä. KENTIN KREIVI. Oi, herra, suokaa hälle poika mukaan. GLOSTER. No, menköön. KENTIN KREIVI. Tule, poika, seuraa meitä. LEAR. Käy pois, Athenan mies. GLOSTER. Vait, vaiti! hiljaa!
James Playfair kantoi miss Jennyn hänen hyttiinsä, ja häntä täytyi kaikin mahdollisin keinoin hoitaa, ennenkuin hän virkoomaan saatiin. Kun hän taas avasi silmänsä, yhtyivät ne kapteiniin, joka laskemalla sormen huulillensa antoi hänelle merkin olla ääneti. Hänellä oli kykyä olla vaiti ja hillitsemään itsensä tuskan huudoista.
Ei, te ette tiedä. Se on hirmuisen hauskaa, väitti Missi, ääntäen erittäin epäluonnollisesti sanan »hirmuisen», kuten Nehljudofista tuntui. Ja nyt alkoi kiista, johon ottivat osaa sekä Mihail Sergejevitsh että Katariina Aleksejevna. Ainoastaan guvernantti, kotiopettaja ja lapset olivat vaiti; nähtävästi ikävissään.
"Tiedättekö, kuinka äitini jaksaa, Mr. Peggotty?" kysyin minä. "Ja kuinka minun rakas, rakas vanha Peggottyni voi?" "Tavattoman hyvin", sanoi Mr. Peggotty. "Entä pikku Em'ly ja Mrs. Gummidge?" "Tavattoman hyvin", sanoi Mr. Peggotty. Tuosta oltiin vähän vaiti. Keskeyttääksensä tätä vaitioloa veti Mr.
Mies oli hyvin kumarainen ja vanhan näköinen. Heidän täytyi lähteä pois, kuin eivät he saaneet työtä Pognembinissä. Satoi. Vaimo nyyhkytti sydäntä särkevästi, surressaan kadotettua kotiaan ja kotiseutuaan. Mies oli vaiti. Oli aivan tyhjää tiellä, ei näkynyt vaunuja, ei ihmisiä, ainoastaan ristiinnaulitun kuva ojensi sateesta kastuneita käsiään ilmaan.
Minä mielestäni näen jotakin punaista hänen päällänsä. Hänen mekkonsa on varmaan verinen". "Mitä sanot?" huusi tulisesti Amalia, unhottaen huolettoman äänensä. "Mutta mitenkä voit sen nähdä niin kaukaa?" Fredrika purskahti nauruun. "Ole vaiti!" sanoi äiti, pidättäen kujeellista hymyä, joka varsin hyvin kaunisti hänen muuten vakaisia kasvojansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät