Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Oi! vältä, vältä tätä murhan majaa, Niin ett'et lisää vainajien määrää Ja minä Margareetan kiroon kuole Leskenä, lapsetonna, kruunutonna. STANLEY. Tää neuvonne on täysin viisas, rouva. Eduksi hetket kiirein käyttäkää; Mukaanne laitan kirjeen pojalleni: Hän teitä auttaa, teill' on vastassanne;
Kun näet ihminen on ulkona fyysillisestä ruumiistaan eetterisessä haahmossa, niin hänelle ei ainoastaan ole mahdotonta pyrkiä vainajien varsinaiseen valtakuntaan, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, vaan hän on myöskin altis samoille haluille ja himoille kuin fyysillisessä ruumiissaan ollessaan.
Mihinkä tämä matka vihdoinkin veisi, oli ajatus, joka pakoittamalla tunkeusi maan-alaisen kulkijan mieleen. Tuonelan talo, missä Tuoni itse tylynä isäntänä hallitsi vainajien yli, ja missä Manalatar, vanha vaimo, tarjosi vieraillensa sammakkaisen oluen tämä kamala muinais-uskon kuva nousi hänen sielunsa silmille, ja tuskin hän enää epäilikään, että matkansa sinne kulki.
Hautakumpu luotiin kivistä vainajien yli, ja hengellinen, harras rukous luettiin heidän sielujensa autuudeksi. Seuraavana päivänä matkustettiin vähemmän, sillä Hannun täytyi lähteä hankkimaan ruokaa koirille, jotka olivat olleet koko vuorokauden syömättä. Puolipäivän aikaan tehtiin pysäys. Hannu luuli läheisyydessä olevan hylkeitä. Yksi reki tyhjennettiin sen vuoksi.
Tieto siitä, että olimme häirinneet vainajien rauhaa, vaikutti kait sen, että luulimme tässä ylönluonnollisten olentojen rangaistuksen alaisiksi joutuneemme. Ainoastaan pienen pussin oli Jimy sattunut haudassa pistämään taskuunsa, ja sen olimme saaneet onneksemme tällä omituisella retkellä.
Tästä sain aiheen kysyä yhdeltä ja toiselta, tiesivätkö he, mihin ensimmäiset suomalaiset tavallisesti hautasivat kuolleensa. Ei, sitä he eivät tienneet, vaan arvelivat, että eivätköhän he liene kuljettaneet vainajien ruumiit kirkolle. Aiheen kysymykseeni olin saanut siitä, että olin kuullut kerrottavan pojasta, joka muka olisi käyttänyt isänsä ruumista syöttinä houkutellakseen sillä susia.
Aloin kerätä muitakin koristeita, sillä tässä maassa oli tapana panna vainajien arkkuihin hohtokivi- ja kultakoristeita. Otin niitä suuren joukon, sillä eihän niitä kukaan täällä enää tarvinnut, jotavastoin ne minulle saattoivat tulla vielä hyvään tarpeeseen. Sitten läksin jälleen ulos. "Eipä kestänytkään kauan ennenkuin näin laivan, joka purjehti meren selällä.
Päiväkirjaansa kirjoittaa Stanley niistä tunteista, mitä hänellä oli näinä päivinä, seuraavaa: "Minä kirjoitan näistä päivistä surun masentamana, tukkeumuksella kurkussa ja kyyneleisin silmin, sillä minun mieleeni johtuu aina yhä vainajien arvo ja hyveet.
Makkonen ja hänen perheensä jäsenet olivat ensimmäisiä hoitamassa ja auttamassa niitä, jotka olivat sen uhreiksi joutuneet. Mutta pian makasi tuo jalo mies itse taudin kaatamana, osoittamansa hyväsydämisyyden uhrina. Hän kuoli ja parin päivän päästä myöskin hänen vaimonsa ja kolme vanhinta lasta. Noiden vainajien ympärillä nyyhkytti seitsemän orpolasta, vanhin vasta kahdentoista ikäinen poika.
Joskus hän mainitsi äitiänsäkin. Tuskin hän siitä paraneekaan, kun on noin vainajien kanssa tekemisissä, arveli Leena. Mutta Inkeri parani. Kun hän ensi kerran toinnuttuaan astui ulos pirtistä, oli täysi kesä. Tuomet kukkivat parhaillaan. Pääskyset lentelivät ahkerassa toimessa pirtin ympärillä, ja käki kukahteli läheisyydessä. Inkeri istuutui nurmikolle.
Päivän Sana
Muut Etsivät