Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Kovin intoisaa rakkautta Annan puolelta ei Sivelin olisi vaatinutkaan, vaan hän oli varma siitä, että sekin vähä oli pian sammuva, kun Taavi taas tuli kosijaksi, ja hän päätti siis ajoissa väistyä. Hän oli liian jalomielinen silmänräpäykseksikään toivomaan toisin käyneen Taavin asian.
"No, mitä joutavia, arvoisa herra Wald!" sanoi mestari Wunderlich. "Vuokraa! Kuka on teiltä vuokraa vaatinutkaan? Te jäätte tänne ja vuokrasta sovimme sitten. Elkää vaan kursailko! Emme käytä huonetta, minä ja eukkoni, ja meitä se ilahuttaisi, jos se on teille mieleen." Georg vitkasteli kuitenkin yhä.
Tuli jotakin toista kuin mitä Henrik oli tarkoittanut ja sentähden hän ei enää vaatinutkaan mammaa soittamaan. Henrikistä näytti asiat tämmöisiltä: Johannes ja Alina olivat sopineet keskenään, mutta mamma ei tiennyt heidän sopineen, sillä muuten hän ei olisi kieltäytynyt soittamasta.
Amandan silmistä luki hän rukouksen: "älkää kieltäkö!" Tämä pyyntö tuli niin äkki-arvaamatta. Provasti ei osannut siihen niin paikalla mitään vastata. Rouva Kornman ei sitä vaatinutkaan. Rouva Renner koetti vieraallensa osoittaa kaikkea kunnioitusta; mutta olipa aina hänen mielestänsä kuin kylmä virta olisi lainehtinut hänen ja heidän välillään.
Johanniittein vierasmaja Jerusalemissa, niin moitteeton kuin se onkin, ei vaatinutkaan ravintolan arvoa.
Niillä, jotka eivät ole maasta karkoitettujen hyväksi mitään antaneet, ei myöskään ole oikeutta vaatia heitä niistä tilille. LINDH. En minä ole vaatinutkaan ketään tilille. Sitä paitsi ei meiltä ole pyydettykään mitään, eivätkä meidän rahamme olisi kai kelvanneetkaan. Ja kuitenkin, kuka tässä lopulta lienee se, joka on eniten antanut ja eniten uhrannut.
Ja katkonaisin, kiihkein lausein kertoi Lauri, että sen nimi oli Hedda, että se oli isätön ja äiditön tyttö, että he olivat yhdessä kasvaneet, että hän oli rakastanut häntä pienestä pojasta ... he olivat käyneet yhdessä rippikoulun samana vuonna, viime vuonna Salaa alttarin edessä hän oli sen itselleen luvannut ja sitten myös Heddalle viime jouluna kuutamossa hiihtäessä tästä juuri kulki silloin latu ja tällä tiellä minä suutelin häntä ja suutelin myös kerran, kun hän oli tullut kamariini ja minä tahdon sanani pitää, vaikkei Hedda sitä vaatinutkaan, Hän on yhtä hyvä ja hieno ja jalo kuin mikä herrastyttö tahansa, vaikka hänellä onkin karkeat kädet ja vaikkei hän taidakaan ruotsia eikä ole niin sivistynyt mutta juuri sen vuoksi minä häntä rakastankin ja että hänellä on suomalainen nimi, mutta minä löydän hänet, minä etsin hänet vaikka maailman laidasta ja tuon hänet tänne, ei, tänne en minä häntä tuo halveksittavaksi ja pilkattavaksi minä vien hänet jonnekin, rakennan majan hänelle en huoli heidän rahoistaan, murran omin voimin itselleni tien rupean vaikka rengiksi Otolle tai kalamieheksi sedälle kyllä me minä tahdon näyttää...
"Sinulta en odottanutkaan mitään maallisia rikkauksia, tiesinhän sen, ett'ei niitä sinulla ole. En sinulta vaatinutkaan muuta kuin oman itsesi, ja siinä oli minulle kylläksi. Minä näin sinun läpitsesi, näin sinussa piilevän miehen, toivoin sinusta tulevan miehen ja sentähden uskalsin minä yhdistää kohtaloni sinun kohtaloosi.
"Vaan jos ei isäni irti pääse, niin pojankin perii hukka." Tätä laulua kuulemaan seisattui nimismieskin ja kun laulaja oli viimeisen värsynsä ensimäisen lauseen oikein hartioitaan mukauttaen ja erityisellä voimalla laulanut, niin nimismieskin nauroi niin sydämellisesti että silmistä vesi tihisi. Nyt olisi nimismies ollut valmis pitämään poliisitutkintoa, mutta Dampbell ei sitä vaatinutkaan.
Itse hän kävi hakemassa paikkaa, jossa hän saisi työtä, ruokaa ja vaatetta päällensä, ja semmoisen hän löysikin omassa kylässä. Paljon ei ollut ensinnä palkkaa, olihan vaan ruoka ja joku vähänen vaatetta, mutta paljoa ei Jaakko vaatinutkaan, kun hän vaan pääsi mieheksi, se oli pää-asia se.
Päivän Sana
Muut Etsivät