United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Juhana", lausui Elsa totisena, "sinä olet sanonut, että totuus on korkein, mitä elämässä tulee noudattaa, totuus toisia ja itseään kohtaan, ja että valhe ja petollisuus ovat kaikista paheista inhottavimmat. Vaaditko nyt, että antaisin sinun viattomasti kärsiä isäsi epäluuloa, kun juuri minä olen syyllinen?
Vaaditko viisautta, rakastatko rikkautta, valtaako haluat, vai lempeäkö ikävöit? Sano sananen vain, Annikkini," lausui Elämä. "Viisautta, valtaa, rikkautta, lempeä! Mitä niillä tekisin! En välitä antimistasi, Elämä!" Annikki nauroi ja heitti kentän kukkia Elämän helmaan. "Etkö Elämältä mitään pyydä? Tyydytkö siihen vain, mitä pyytämättäsi annan?" kyseli Elämä.
Vai vaaditko, malttamaton, taas maailmaan, taas markkinahumuun? Hevon hirnuntaa sun oppia pitäis ja markkina-appeita rouskuttaa kera mustalaisluuskien saisit! Sydän, varhain, varhemmin vielä mene makaamaan! Bacchus Erakko. "Hänet hautaan liian varhaiseen vei suru salainen; ei sidettä saanut hän haavalleen, ei onnen pisarta sydämeen.." Kun muutan täältä, mun haudallain ei kuulua saa sanat nuo!
"Voinko vapauttaa hänet, jos luovun hänestä? "Saako hänkin kärsiä sen vuoksi, ettemme ole täyttäneet lupausta? "Ah, taivas pysyy kuurona huolestuneen ihmissydämen kysymyksille. "Se avautuu vain rangaistakseen. Sen peloittava puhe on jyrinä ja sen tuhoava selvitys on salama. "Oletko sinä, ristin ankara jumala, leppynyt? "Vai vaaditko välttämättömästi sinulle luvatun sielun?"
AMELIE. Omista asioistanne voitte puhua kotonanne, eikä tulla tänne niistä riitelemään ja meidän kotirauhaamme häiritsemään. HAMARI. Mutta hyvä anoppini, kun en Berthaa enää tapaa kotona, missä minä sitten voisin häntä Sitä paitsi, en minä ole tullut tänne riitelemään. En karta mitään niinkuin joutavata kinaa. Vaaditko että heti tulen, niin kyllä minä olen valmis. HAMARI. Vaadin!
Vaaditko, että sallisin rakkaan äitisi sairastaa ja vuodattaa kyyneleitä sinun vuoksesi, kun voin kääntää kaikki toisin?" "Mutta ajattele, mitä voi olla seurauksena, jos annat itsesi ilmi", pyysi Juhana tuskallisesti. "Seuraukset ovat kaikkivaltiaan kädessä. Hän suojelee minua niinkuin tähänkin saakka", sanoi neito ja kohotti kalpean, kauniin muotonsa korkeutta kohden.
TAMORA. Jos tuntisit mun, kyllä puhuisit. TITUS. En hullu ole; kyllin sinut tunnen: Tää käs' sen todistaa, tää punapräntti, Nää vaot, tuskain, huolten kyntämät, Yöt raskaat, vaivan päivät, surut kaikki Sen todistavat, että sinut tunnen: Tamora olet, korska keisarinna. Nyt vaaditko mun toista kättäni? TAMORA. Ei, tuskain mies, en ole Tamora: Hän pahaa sulle suo, mut minä hyvää.
Vaipuu ruumiin luo; Anja kauhistuen loittonee. Täm' on Kullervon tekoa, Kostoa kovaosaisen! Anja, vaaditko enempi? Itkee. Kullervon kamala kosto! Voi sua, Kalervon poika, Mikset murhannut minua! Tai miksei sylisi vahva Mua ryöstänyt iäksi? Tuoni, nyt ota minutkin, Paina virtasi mutahan Toivoton, iloton impi. Tuossa kiiltävää terästä! Kullervonko puukon kärki! Pistää sen vyötaskuunsa.
"Taivaallinen isä!" huokasi äiti toisinaan sydämen tuskalla, "vaaditko minua lasteni kasvatuksesta tilinteolle?" Jo rupesi äiti taas sängyn omaksi joutumaan, ainoastaan suurimmalla ponnistuksella kykeni vielä ylhäällä olemaan ja lapsiansa hoitelemaan. Eräänä päivänä hän väsyneenä oli laskeutunut kaksoisten viereen sängyn laidalle. Ajatteli siinä lastensa kohtaloa.