Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Etsin katseillani ja keksin maassa limpun sydämestä puristetun pienen pallon. Sen kylestä pistää näkyviin pieni, rullalle käännetty paperi. Arvaan että se on viskattu jonkin kopin ikkunasta. Tulen täyteen mitä kiihkeintä uteliaisuutta. Kiertelen sitä kuin kissa kuumaa puuroa ja kun vartiain silmä välttyy, sieppaan paperin kouraani.
»Omat kokeiluni ovat osoittaneet, että nämä eetterin hypoteettiset muodostumat eivät ole kemiallisten muutosten alaisia. »Mikä siis on materia itsessään, jos se lopulta välttyy kemialtakin? Elektroneja, jotka sinkoutuvat lukemattomin sarjoin, emme semmoisinaan saa punnituksi. »Entä mikä on eetteri?
MARCIA. Canzio! siis näen sun kasvosi viimein taas. (Eriks.) Mutta miksi välttyy hän ja tuijottelee noin? (
TUOMAS. Parasta että välttyy hän tieltämme tavallista vikkelämmin; sillä hänen kätensä ei ole nostanut Jukolaa, vaan kaatanut yhä enemmin; ja vuokraansa ei ole hän maksanut meille yhtään ainoaa jyvää. AAPO. Tuon kaiken tuomitsis laki hänen maksamaan, mutta millä hän sen tekis? TUOMAS. Siihen on hän ikuisesti voimaton, ellei pane hän pantiksi kurjaa sieluansa.
Tässä onnellisessa turvapaikassa, jota suru ei lähestynyt, näytti ruusu, jasmiini, menthani, narsissi harmaine silmineen, sininen maruna hymyilevän, ja niiden suloinen lemu hajahteli vielä hyvältä kun jo silmä oli kyllästynyt niitä ihastelemaan. Mikä rehevä lehto välttyy linnun terävältä silmältä? Kaikilta ilman kulmilta oli näitä kukkasten ja hedelmäin ystäviä saapunut.
Uudisti kuitenkin kerran vielä pyyntönsä, ennenkun lähti pyrkimään pois väkitungoksen ahdingosta. Mutta kauppiaan ruskeat silmät tulistuivat ja kiivaasti tiuskasten lausui: »Luistakaa rikeneen siitä pois... Vielä varastatte, kun silmä välttyy.» Tuo viimeinen lause vihlasi Anttia, että veri kuohahti povessa.
Mut on taattos urho oiva, välttyy surman suu... Tyynnä laps on unelmoiva, tuuti, tuulan tuu! Jätät kerran äitis vaisun, kuljet taistotein; hyppäät selkään ratsun raisun piikein, kiväärein. Satulas, min kirjon sulle, silkkiin kutoutuu... Uinu, lapsi, rakkain mulle, tuuti tuulan tuu! Pystypäin käyt urhon innoin riviin kasakkain; hyvästelen kaihorinnoin, käsin viittaat vain!
Mutta joutuisasti, sillä muutoin saaliimme välttyy." Vikkelästi juoksi Leo täyttämään Martin käskyä, ja tuli jo takaisin, ennenkuin tämä oli päättänyt lataamisensa. "Nyt ripeästi eteenpäin!" sanoi Martti. "Jätä harpuunat tähän; ne olisivat vaan esteeksi, ja takaisin tullessamme saamme ottaa ne mukaamme. Missä karhu nyt on? Hei, tuolla se juoksee jäätikköä kohti, ja pentu on sen vieressä!
Päivän Sana
Muut Etsivät