Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Täällä on nyt Betty, joka, vaikka hänellä on raiviottaren luonto, kuitenkin on tullut pyhimykseksi, ja äitisi, joka sielulla puhtaalla kuin enkelin itkee syntejänsä! Niin, tämä kyllä on kummallinen mailma, Kitty; mutta John Nelson tulee tätä tietä takaisin, minä menen häntä kuulemaan. Minä en ole varma, eikö tuo väkevä Yorkshirelainen saarnaa yhtä hyvin kuin muutamat muut, jotka tunnemme.
Väkevä henkes sinä meihin luo, Ja sydämiimme sitä voimaa tuo, Joll' lujast' ennen pidit Suomenmaan Kun aian virta vyöryi raivossansa Ja ilmi-kapinassa riehui kansa! Vakaana vannotussa valassaan! Sun säiläs säihkyi, voimas tiettihin Min Puolast' aikain pohjan äärihin, Sanastas riippui Ruotsin kruunukin! Ja hän, kuink' armas, hellä kodissaan Hän oli; mikä sulo katseessaan!
Minä en voi uskoa ettei teidän ole nälkä, sillä te olette hyvin voimakas, ja on kaksi asiaa, jotka tavallisesti seuraavat ruumiillisen voiman myötä: toinen on hyvä ruokahalu; toinen on vaikka ette kenties usko sitä, ja se ei ole yleensä tunnettu alakuloinen mieli." "Mitä?" "Taipumus alakuloisuuteen. Te olette tietysti kuullut Herkuleesta puhuttavan tunnettehan lauseen 'väkevä kuin Herkules'?"
Sillä Nikolao, kartanon ylivouti, nyt ilmaantui herransa eteen ja antoi, niinkuin aina oli hänen tapansa, kertomuksen päivän tapahtumista. Nikolao oli kookas, väkevä mies, jonka paljas näkö saattoi tuottaa hänelle tarpeellista kunnioitusta.
Tunnuslause tuo väkevä: »Sota on soipa hurmeheton juurella Kalevan tammen!» Miekat maan alta helähti, toiset paistoi taivahalta, maan päältä elävät iski, vainajat tuvilta Tuonen. Se oli kaarti kansallinen. armeija alinomainen. Liehui päivän Suomen lippu. Pyhä valtavaakunamme! Punakeltainen, palava pilvissä pimeän pohjan, maassa kansan marraskuisen.
MAUNU TAVAST: Ihminen on aina heikko, Olavi. Hän on väkevä vain silloin, kun Jumalan henki vyöttää hänet omalla väkevyydellään. Maan lapsia me olemme, Olavi. Meidän ainoa voimamme on, että me edes joskus voimme kohottaa silmämme korkeuteen. OLAVI: Minä olin väkevä! Minun katseeni eli korkeudessa. Minä tiesin, mikä on korkein, ja tunsin sen jokahetkisen läsnäolon hengessäni.
Siinä edessänsä, alttarilla, neitsyen jalkojen edessä loistaa tulipalava malja, se loistaa kuin elävä valkean liekki ja ihan hänen edessänsä. Parsifal polvistuu suoremmaksi. Mikä voimakas valo lankee ihmiseen siitä maljasta? Ikäänkuin väkevä, rinnan auki työntävä säde. Parsifal on vavahtanut totiseksi. Niinkuin alastomana nousee ihminen sen valaisevan maljan edessä.
Tiedätkös, äiti, se vaivaa minua nähdä kuinka tuo tyttöparka huononee, hän, joka ennen oli niin pyyleä ja punaposkinen ja väkevä kuin karhu ... ja nyt... Oh, Jumalan kiitos, hän nukkui sitten, ja nyt on hän jokseenkin voimakas... Jumalan avulla, Jumalan avulla. Kapteni pani kupin pois ja tarttui vaimonsa käteen.
Läheisen bulevardin ja pihapuistikkojen vastapuhjenneista lehdistä oli väkevä tuoksu täyttänyt huoneen, tarttunut hänen vaatteihinsa ja hänen ihoonsakin imeytynyt. Lapset juoksivat kadun yli kalkattaen ja nauraen ja perässään vetäen jotain leikkikärriä. Siihen ratinaan Helena heräsi.
Kauhea mielenjännitys näyttihe hänen kasvoissaan: huulet olivat puserretut yhteen, uhkaava viiru, joka muistutti isää, näkyi mustien kulmakarvojen välillä. Näin astui hän karjansa etupäässä pitkillä askeleilla ja väkevä jalkansa jätti syviä jälkiä lumehen.
Päivän Sana
Muut Etsivät