Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025


"Kenenkähän ompeluksia ne mahtoivat olla? sillä itsellänsä ei ole niitä varoja, että olisi useampia paitoja ommella", utasi vieläkin Katru, sillä hän luuli saavansa samankaltaisia tietoja Maijalta kuin Lillultakin, sentähden, että hän niin tahtoi. "Torpan akka sanoi niiden oleva Kolkkilan emännän ompeluksia, ja Aina tuli niitä noutamaan", selitti Maija.

"No, kuinkas kävi?" kysyi Katru Kirriltä, joka juuri nyt tuli huoneesen. "Haava saatiin tukkoon ja Martin henki on turvattu, Martti oli kerran sattunut näkemään Kolkin sitovan paljon vuotavan haavan, Martti seurasi esimerkkiä ja haava tyrehtyi", sanoi Kirri voittavasti. "Mitä haavalle tehtiin? utasi Katru.

"Mikä sinulle tuli?" utasi hän Jaakolta, joka vielä kalpeana seisoi entisessä paikassaan. "Polisimies herra", änkytti Jaakko. "Sinun kyydittäväsi?" "Niin. Voi kummaa!" "Minunkin mieleeni muistuu jotain", sanoi nimismies ja rupesi kaivamaan lakkareitaan; sieltä hän veti esiin erään valokuvan ja silmäili vuoroon sitä, vuoroon tuota noin kummasti vaihettelevaa Jaakon polisia.

Kyllä me saamme oman pienen tuvan ja oman peltotilkun, kun kerran paikka on tiedossa, sillä olemmehan molemmat terveitä ja työ kyllä sujuu, kun yksissä neuvoin ryhdymme siihen käsiksi. Mutta missä on tuo löytämäsi mökin paikka? Voi, sano pian, Jaakko!" puhui Mari ilon innossaan. "Vuorenmaan takana", sanoi Jaakko. "Onko se likellä Metsälampia?" utasi Mari, sillä hänkin tunsi hyvin ne seudut.

"Minä näin semmoista unta, että tässä pirtissä makaaville tulee turmio tänä yönä," jatkoi taasen unilukkari. "Joka unia tottelee, se varjoja kiinni ottelee," vastasi Juho, naurahtaen ivallisesti. "Lieneepä niinkin; mutta parempi on kuitenkin olla niitä varoillaan," vakuutti unilukkari. "Mitä te siis pelkäätte?" utasi Juho. "Venäläisiä," kuului vastaus, joka sana sai monen sydämen vavahtelemaan.

"Kuka jyvät on kauppamiehelle tuonut?" kysyi Kirri. "Torpan ukko, joka aina on semmoisien asiamiehenä", sanoi Kirsti. "Ja varas sitten?" utasi Kirri yhä edelleen. "Arvaattehan sen jo edeltäkin päin, ett'ei varas ole muualta kuin kotoa", sanoi Kirsti. "Kotoa! ja kuka sieltä?" "Vieläkö tuota nyt kysytte? Kuka se muu on ollut kuin Aina. Hänhän jyvät oli tuonut torpan ukolle.

"Lillu antoi sen minulle ja käski tuoda sen teille; hän ei itse sillä kerralla joutanut", selitti Kirsti. "Miten Lillu on saanut kirjeen käsiinsä?" utasi Kirri yhä edelleen. "Aina oli hartaasti pyytänyt Lillun viemään kirjeen Martille. Mutta siihen siaan toikin hän sen minulle ja nyt se onkin teidän käsissänne, että saatte oikeen tarkan tiedon miten asiat ovat.

"Käymmähän tuolla kirkonkylässä", sanoi Jakke vähän säpsähtäen ja seisahtui samassa. "Onko niin kiire, ettei jouda istahtamaan?" kysyi impi. "Kiitos! saispa tuota vähän jalkojaan lepuuttaa", sanoi Jakke ujostellen ja samassa istahti hän eräälle kivelle. "Kuinka siellä Lampelassa nykyään voidaan?" utasi neito. "Kiitos, meneehän tuo laillaan; eihän siellä mitään erinomaista", vastasi Jakke.

"Mitenkä he teitä haukkuivat tuolla talossa?" utasi vaimoni. "Sanoivat, että laiskusillani kerjään, kun en viitsi tehdä työtä. Hyvä Jumala! Mitähän työtä tämmöinenkin näljän tähden uupunut ja kuihtunut raiska voisi tehdä, varsinkin semmoista, jolla saisin lapseni elätetyksi. Kukaan ei anna minkäänlaista työtä, eipä vaikka ruokansa edestä tekisi.

"Mitäs emäntä nyt asioitsee?" utasi kirkkoherra sitten. "Olisihan minulla vähän asiaa: tulin kysymään, ottaisiko kirkkoherra lintuja?" "Onko teillä niitä useampiakin?" kysyi kirkkoherra. "On niitä, en heitä ole lukenut." "Oikein paljon?" "Oikein viikkokontillinen."

Päivän Sana

komeudessansa

Muut Etsivät