Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Kosk'en tietänyt, mitä ehkä menisi hukkaan meiltä, jos nyt jättäisimme hänet näkyvistämme, mainitsin hänelle, että suurella mielihyvällä esittelisin häntä tädilleni, jos häntä haluttaisi tulla Highgate'en, jossa yö-sija oli hänen tarjonansa. "Te laitatte meille lasillisen omaa punssianne, Mr. Micawber", sanoin minä, "ja hauskempia muistaessamme unhotatte kaikki, mikä painaa mieltänne".
Mylord, huudahti kuningatar, te unhotatte, ett'en minä koskaan ole sanonut teitä rakastavani. Vaan te ette myöskään ole koskaan sanoneet, että te ette minua rakasta, ja todella semmoisen sanominen olisi Teidän Majesteettinne puolelta liian suurta kiittämättömyyttä.
Mutta minä en voi mennä hoviin nyt. Unhotatte veljeni... Ah, veljenne! Ja millä hän on ansainnut sen, että häntä nyt muistatte? 27. JUONIA JA H
Te unhotatte että minun viholliseni voivat tulla minä hetkenä tahansa. Se on totta, mutta silloin pääsee tuo pikku naikkonen livistämään Hänen ylhäisyytensä käsistä. Pah! sanoi mylady hymyillen tavalla, joka oli hänelle ominaista; te unhotatte että minä olen hänen paras ystävänsä! Niinpä kylläkin; minä voin siis sanoa kardinaalille tuosta naisesta... Että hän saa olla siitä huoleti.
Ja sinut kutsuttiin. Niin, tietysti, mutta tuli ensin mennä pitkän penitentia'n kautta filantropissa. Te miehet, sanoi hän, unhotatte mökin lapsia; se ei ole kumminkaan minussa omalla tunnollani. No ei, nauroi tuo toinen ja tyhjensi portviini lasin. Vai niin, te puhutte ... ota itsellesi lasi, se on varsin hyvää ... hädästä, ja niin edespäin.
Sillä aikaa kun Stephens selitti tapausta kapteenille, käytin minä miestemme hämmästystä hyväkseni, puhuen heille ystävällisesti, muistaakseni seuraavaan tapaan: "Toverit! Veljet! Onko paha henki teidät niin valtaansa saanut, että vaaran suurimmilleen jouduttua unhotatte velvollisuutenne kirottua viinahimoanne täyttääksenne?
"Ne saavat kohta onnellisina levätä unhotettuina, kun kuolevat nuorina", sanoi ystäväni kauniilla äänen soinnulla, ikäänkuin aavistaen mitä ajattelin. "Te unhotatte taas kirjan tekijän vuoksi, eikö niin!" Huomasin samalla pitkän kirjojen juhlasaaton hiljaa hiipivän pitkin itse lattiaa.
Mutta, neitiseni; minä olen varma voitostani. Mahdollista, minä en tahdo siitä kinata; mutta paruunini, missä näette te luonnon niin suloisena kuin eräässä Fahlcranz'in taulussa? Kyllä, armaani, ei kauempana kuin Eläintarhassa. Siellä tomuttuu ajokaluista ja kerjäläiset saattavat huudoillansa kuuroksi. Antakaa anteeksi, armaani, te unhotatte vallan, että minä heti teidät saan kiinni valheesta.
Ja te unhotatte, sitäpaitsi» lisäsi hän, »että poika on veljeni poika.» »Hyvä, hyvä», lausui Alan, »tuumikaamme nyt palkkiosta. Minun on vähän vaikeanlainen määrätä sitä, ennenkuin olen saanut tietää muutamia seikkoja. Tahtoisin esimerkiksi tietää, paljonko Hoseasonille maksoitte ensi yrityksestä?» »Hoseasonille?» huudahti setäni säpsähtäen. Miksi?» »Davidin ryöstämisestä», vastasi Alan.
Ikävää tämä kuitenkin on ... senhän voitte ymmärtää, että paremman luokan ihminen ajattelisi... Te nyt tietysti voisitte minulle tehdä vähän harmia tällä ... mutta toivoakseni unhotatte pois koko asian ... se on nyt lopussa, eikähän se puhumalla parane tai muulla melulla." Matami Jonson katsoi terävästi rouvaa silmiin. "Mitä te, rouva, tällä kaikella tarkoitatte?" kysyi hän pistävästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät